Katsoin Kirjastokinosta elokuvan Aleksis Kiven "Kihlauksesta" vuodelta 1955. Siinä lauletaan virttä, joka alkaa "Saatanan juonet kauas poista". Mistä se on peräisin?
Aapeli sanoo: "Tosin en ole rikas, en suinkaan, eikä ole minulla paljon rahaakaan, ainoastaan neljäkymmentä riksiä".
Oliko se paljon tuohon aikaan? Entä mikä sen arvo nyt olisi?
Edeltävästä tekstistä saa kuvan, että summa olisi iso, mutta Aapeli tahallaan vähättelisi sitä.
Vastaus
Varhaisen suomenkielisen virsirunouden vaikutusta Aleksis Kiven tuotantoon ja sen esiintymiä hänen teoksissaan tutkinut Heikki Laitinen nostaa Kiven tärkeimmäksi virsilähteeksi ns. Vanhan virsikirjan, vuonna 1701 ilmestyneen Ruotsin valtakunnan ensimmäisen virallisen suomenkielisen virsikirjan. Toisaalta hän huomauttaa, että "Kiven äiti oli tunnetusti kova Sionin Wirsien veisaaja". Laitisen mukaan Kiven vanhempien perunkirjassa ja huutokauppapöytäkirjassa keväältä 1866 luetellaan "kaikkiaan kolme virsikirjaa, joista kaksi pitkää (= Vanhan Virsikirjan erilaisia painoksia) sekä lisäksi 1790 ensi kerran ilmestyneet Sionin Wirret vanhempana ja uudempana painoksena ja kaksi Abraham Achreniuksen virsivihkosta 1700-luvun puolivälistä".
Kiven virsilainaukset ja -viittaukset vaihtelevat yhden säkeen mittaisista pitempiin katkelmiin. Yksittäiset säkeet eivät useinkaan ole virren alusta, vaan minkä tahansa säkeistön alusta tai keskeltä virrestä puheeseen siirtyneenä sattuvana sanontana, mikä Laitisen mukaan on erinomainen osoitus virsikirjan merkityksestä – siitä "kuinka virsi vielä 1800-luvulla ympäröi ihmistä -- luonnollisena äänimaisemana".
Ruotsalaisesta riikintaalerista käytettiin meillä usein nimitystä riksi. Riikintaaleri jakautui 48 killinkiin ja killinki puolestaan 12 runstykkiin. Suomessa runstykkiä kutsuttiin yleensä äyriksi. Suomen sodan päättymisen jälkeen ruotsalainen raha säilyi Suomessa vallitsevana maksuvälineenä aina 1840-luvun alkuun saakka.
Neljäkymmentä riksiä ei ole ollut järin huomattava omaisuus. Jos suhteutetaan se tamperelaisen sekatyöläisen päiväpalkkaan vuosina 1831-40 (32 killinkiä), se on vastannut noin 60 työpäivän ansiotuloa.
Lähteet:
Heikki Laitinen, "Vaan vahva virta vapaa" : Aleksis Kivi Wanhan Wirsikirjan veisaajana. - Teoksessa Äidinkielen merkitykset
Tuukka Talvio, Raha Suomessa ennen euroa
Pekka Sarvas, Kustaa III:n rahauudistus. - Teoksessa Suomen historia. 4, Vapauden aika, kustavilainen aika
Antti Heinonen, Ruplista markkoihin : Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812-1898
Eemil Hynninen, Ulkotyöväen palkkasuhteen kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 19 vuosisadalla ennen elinkeinovapautta
Kommentoi vastausta