Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta…

Kysytty

Katsoin aamulla Areenasta Itse valtiaat - sarjaa. Ohjelman lopussa presidenttien keskustelussa presidentti Koivisto toteaa, että hän " kolme ja puoli vuotta sodittuaan ei saanut äänestää vuoden 1944 vaaleissa, vaikka oli täysi-ikäinen". Miksi? Mihin tämä liittyy?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.

Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.

Äänioikeutta on historian saatossa rajoitettu, kuten Wikipediakin kertoo. Äänioikeuden historiasta voi lukea lisää täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…

Mauno Koivisto syntyi 25. marraskuuta 1923. Vuonna 1944 hän täytti siis 21, ja tuli täysi-ikäiseksi ja siten myös äänioikeutetuksi.

Se on kyllä aivan totta, että ennen täysi-ikäisyyttään Koivisto oli ehtinyt olla sodassa mukana ensin talvisodassa kotirintamavapaaehtoisena, sitten jatkosodassa ensin vapaaehtoisena, kunnes siirtyi myöhemmin suorittamaan varusmiespalvelusta 1942 ja sieltä edelleen palvelukseen rintamalle. Hän oli siis ehtinyt olla useamman vuoden sodassa mukana, ennen kuin sai äänioikeuden. (Lähde: Porvali, Seppo. Mauno Koivisto: Tornin Jääkäri. Ensimmäinen painos. [Tampere]: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2018. )

Koska en löytänyt tähän hätään kyseessä olevaa Itse valtiaiden jaksoa Areenasta, niin en päässyt tarkistamaan jakson tarkkoja sanamuotoja. Jos siinä toden totta puhutaan vuoden 1944 vaaleista, niin silloin puheen pitää olla nk. presidentinvaaleista (eli valinnasta), joissa ei päässyt äänestämään kukaan muu, kuin eduskunta. Olisikohan leukailussa kyse nimenomaan tästä?

Jos taas jaksossa puhuttaisiin kuitenkin vuoden 1945 vaaleista, niin en löydä mitään syytä, miksi Koivisto ei olisi saanut halutessaan äänestää. Tällöin vakinainen sotapalveluskin oli poistettu äänioikeuden menetysperusteista, joten Suomessa vielä 1945 vallinnut sotatilakaan ei olisi voinut olla sen esteenä (jos se olisi aiemminkaan sitä estänyt - en ole tästä lainkaan varma).

5 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

1) Kuten mainittu, Koivisto oli syntynyt marraskuussa 1923 ja tuli siten täysi-ikäiseksi vasta marraskuussa 1944. Mannerheim kuitenkin valittiin jo 4. elokuuta 1944, jolloin Koivisto ei vielä ollut täysi-ikäinen;

2) tälläkään ei viime kädessä ole väliä, koska Wikipediasta otetussa lainauksessa mainittu äänioikeuden määräytyminen syntymävuoden eikä tarkan syntymäpäivän mukaan koski tuohon aikaan myös presidentinvaaleja, ei pelkästään eduskuntavaaleja. Koivisto tuli siis todellisuudessa äänioikeutetuksi vasta vuodenvaihteessa 1944/1945, jolloin alkoi ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin hän oli täysi-ikäinen.

Kyseessä ei siis liene voinut olla ainakaan viittaus eduskunnan suorittamaan Mannerheimin valitsemiseen presidentiksi.

Vielä 1970-luvullakaan äänioikeus ei tullut syntymäpäivänä (silloin 20 v), vaan vasta seuraavan kalenterivuoden alussa. Kokemusta on, ensin eduskuntavaaleista.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.