Kalevalassa (tai Kantelettaressa) puhutaan jossain kohdin pellavan synnystä. Mistä sen kohdan löytää? Se menee jotenkin niin että "kuun tyttären kutomaa..."
Vastaus
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä, seitsemän sinihamoista. Ne on Kuuttaren kutomat, Päivättären päättelemät." 24. runossa (säe 81-84) kangas "on kuin kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä, Otavattaren osaama, Tähettären täyttelemä". Runossa 25 (säkeet 579-580) paita on "kuin Kuuttaren kutoma, tinarinnan riukuttama".
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kalevala-aiheinen hakukone etsii Kalevalan runojen sisältöjä sanahaulla osoitteessa: http://www.finlit.fi/kalevala/
Kirjastoista löytyy aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta.
Kommentit
Liina tarkoittaa runossa hamppua eikä pellavaa. Kalevala on väärennetty kieltolain hengessä tältä osin ja hamppua tarkoittava sana liina on muutettu nykykielelle käännetyissä versioissa pellavaksi. Hamppu on traditionaalinen kuitukasvi josta on tehty parhaimmat ja kestävimmät köydet ja kalaverkot.
Liinapaita tarkoittaa tässä hampusta tehtyä paitaa. Hamppuvaatteita tehtiin vielä ainakin 1970-luvulla perinteisin menetelmin suomensukuisten kansojen keskuudessa mm. Neuvosto-Karjalassa. Tästä löytyy dokumentaatiota mm. Viron entisen presidentin Lennart Meren ohjaamasta dokumentista "Vesilinnun kansa".
Kommentoi vastausta