Kalevalan pidennetyt etunimet, kuten Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukahainen. Näille pitäisi löytyä tausta. Ovatko ne 1. diminutiiveja Väinöstä, Ilmarista ja…

Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.

Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.

Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.

Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen, Joukavainen, Joukamoinen, Joukonen. Nimien taustaksi on esitetty esimerkiksi sanaa joukea, joka tarkoittaa kookasta, mutta myös saamen kielen jouku, lumi ja jää. Myös joukkainen, valkea joutsen, on yksi mahdollinen nimen taustasana. Etunimenä Joukosta on maininta Itä-Karjalasta vuodelta 1875, mutta nimi yleistyi varsinaisesti 1900-luvun alussa.

Näiden nimien alkuperän perusteella kyseessä ei ole diminutiiveja, vaan nimet ovat joko lyhentyneet pidemmistä vastineistaan tai ovat saaneet alkunsa muista suomen kielen sanoista jo ennen Kalevalan koontia.

Lähteet:

Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)

Kustaa Vilkkuna: Etunimet (2005)

Raimo Jussila: Vanhat sanat (1998)

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/va…

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/il…

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/jo…

https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kalevala_-_sanan_virkkoi_noin_ni…