Hei, kalevalaiset jäsenkorjaajat kertovat menetelmän saaneen nimensä Kalevalan 15. laulusta, jossa Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon.
Siteerataan, että "Jos on luu luiskahtanut, siinä luuta luiskahuta. Jos on liha liikahtanut, siinä lihaa liikahuta. Jos on jäsen järkähtänyt, siinä jäsentä järkähytä.”
Juuri tässä muodossa en kuitenkaan tekstiä löydä oman Kalevalani 15. laulusta.
Mistä tuo muotoilu on peräisin? Onko se jostain Kalevan uudemmasta versiosta?
Vastaus
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En myöskään löytänyt muotoa muualta Kalevalasta tekstihaulla. Lönnrot on tehnyt väitöskirjan lääketieteen alalta, mutta se on ruotsin kielellä julkaistu, joten siellä sanamuoto ei varmaankaan ole, https://www.henriettes-herb.com/eclectic/elias/afhandling.html. Suomalaisen talonpojan Koti-Lääkärissäkään ei tunnu vastaavaa olevan, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/101052/Suomalaisen_talonpojan_koti-laakari.pdf
Paras tapa saada lähde selville olisi varmaankin kysyä jäsenkorjaajilta, mistä he ovat sitaatin ottaneet.
Kommentoi vastausta