Miltä tuntuu, kun ”veri seisahtuu”?

Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.

Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsa­lohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.

Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan ensin adrenaliinia ja noradrenaliinia. Sympaattinen hermosto käynnistää taistele tai pakene -reaktion. Pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa, lihasten verisuonet laajenevat, ihon ja sisäelinten verisuonet supistuvat, verenpaino nousee, keuhkoputket laajenevat, jolloin ilma virtaa paremmin keuhkorakkuloihin, varastoitua sokeria ja rasvaa alkaa vapautua lihasten käyttöön, ruuansulatus hidastuu ja silmäterät laajenevat sekä ihon pinta lämpenee ja hikoaa, mikä nostaa sähkönjohtavuutta.

https://tieku.fi/ihminen/elimisto/kauhu-on-joskus-hengenvaarallista  Tieteen Kuvalehti. 26.10.2017.

https://moodmetric.com/fi/taistele-tai-pakene-reaktio/

Monia kauhuelokuvia kuvataan veret seisauttaviksi, ja tämä vaikuttaisi pitävän jopa kirjaimellisesti paikkansa, sillä tutkimuksessa kauhuelokuvien havaittiin kohottavan veritulpan riskiä noin viidenneksellä.Termi veret seisauttava on peräisin jo keskiajalta, jolloin pelon uskottiin seisauttavan tai tukkivan verenkierron. Hollantilaistutkimus oli ensimmäinen, jossa tarkasteltiin, onko uskomuksessa perää. Tutkijat värväsivät 24 tervettä vapaaehtoista osallistujaa, jotka olivat iältään korkeintaan 30-vuotiaita. 14 osallistujaa katsoi ensin kauhuelokuvan ja sen jälkeen neutraalin dokumenttielokuvan. Loput osallistujat katsoivat elokuvat päinvastaisessa järjestyksessä. Kauhuelokuvan katsominen kohotti hyytymistekijä VIII:n määrää keskimäärin 11 kansainvälisellä yksiköllä per desilitra (11 IU/dl), minkä on todettu kohottavan veritulpan riskiä. Hyytymistä edistävän proteiinin määrä lisääntyi 12 (57 %) osallistujalla kauhuelokuvan aikana. Verrokkina olevan dokumenttielokuvan aikana proteiinin määrä lisääntyi ainoastaan kolmella osallistujalla (14 %). Proteiinin määrä väheni 18 (86 %) osallistujalla dokumenttielokuvan aikana, mutta kauhuelokuvan aikana se väheni vain yhdeksällä osallistujalla (43 %). Tutkijat eivät kuitenkaan havainneet, että kumpikaan elokuva olisi kohottanut muiden veritulppan muodostumista edistävien proteiinien määrää. Täten pelkkä kauhuelokuvien katsominen tuskin aiheuttaa katsojalle veritulppaa, mutta saattaa silti edistää sellaisen syntymistä.

https://www.terve.fi/artikkelit/83802-nautitko-kauhuelokuvista-tapa-voi-koitua-kohtaloksesi  julkaistu 19.12.2015