Kadotin kaksi kirjaston Henrik Tikkasen kirjaa. Korvasin ne ja tietenkin ne löytyivät piakkoin tämän jälkeen. Kirjasto ei kuitenkaan suostu ns. perumaan kauppoja vaikka kirjat ovat ihan käypässä kunnossa ja toista ei ole hyllyssänne kuin yksi kappale.
Onko tähän käytäntöön jokin käytännön syy? Omaan maalaisjärkeeni se ei oikein istu.
Vastaus
Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta aineistotoimittajilta. Lahjoituksia voimme tietenkin ottaa vastaan yksityishenkilöiltä.
Vähän vastaavia toimituksia ovat esimerkiksi pankkikorttien tai henkilöllisyyspaperien kuoletukset. Kerran kuoletettua dokumenttia ei enää voi ottaa käyttöön vaikka se löytyisikin.
Kommentoi vastausta