Jos joku sanoo "se kuuluu ihmisyyteen" niin mitä sana ihmisyys oikein pitää sisällään ja tarkoittaa?

Periaatteessa ihmisyys tarkoittaa sitä ominaisuuksien kirjoa, joka tekee ihmisestä ihmisen tai jonka avulla joku tunnistetaan ihmiseksi, aivan kuten punaisuudella viitataan siihen tiettyyn värisävyyn, joka tekee esineestä punaisen eli jonka avulla punainen esine erotetaan muunlaisista esineistä. Kun punaisuus on kohtalaisen helposti tunnistettavissa ja erotettavissa vaikkapa sinisyydestä näkökyvyn avulla, ihmisyys eli ihmisluonto on paljon hankalammin tavoitettavissa. Kysymys ihmisyydestä eli siitä, mitä ihminen on, on niin monimutkainen, että Immanuel Kant katsoi sen olevan jopa filosofian tärkeimmän ongelman.

Ihmisyyden olemusta voidaan etsiä ainakin kahdesta eri suunnasta. Toisaalta ihminen on elävä olento muiden elävien olentojen joukossa. Tätä ihmisyyden puolta voi tarkastella luonnontieteellisesti biologian keinoin: voimme tutkia ihmisen anatomiaa, hänen elimistönsä toimintaa, geeniperimäänsä ja jopa ihmisaivojen rakennetta. Jos etsimme ihmisyyttä yksipuolisesti tästä suunnasta, ihminen vaikuttaa vain eläimeltä muiden eläinten joukossa.

Toisaalta etenkin ihmisyyttä etsivät filosofit ovat olleet kiinnostuneempia siitä, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä. Eri filosofit ovat ehdottaneet monenlaisia ominaisuuksia, jotka kuuluisivat vain ihmisille, mutteivät muille eläimille. Aristoteles kutsui ihmistä luonnostaan yhteisölliseksi eläimeksi, jolloin siis ihmisille tyypillinen piirre olisi hänen mukaansa yhteisöllisyys. Descartesin mielestä taas vain ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia olivat järjenkäyttö ja kyky käyttää kieltä. Hegel taas esitti ihmisyyden tai henkisyyden ytimessä olevan kyvyn nousta omien luonnollisten rajojensa yläpuolelle.

Ihmisyyden tarkan määritelmän etsimistä pidetään nykyään usein mahdottomana tehtävänä. Toisaalta evoluutioteorian kannalta ihmistä ei erota muista eläimistä mikään suuri kuilu, vaan muiden eläinten ja ihmisten välillä on pikemminkin jatkumo. Näin jokainen tyypillisesti inhimilliseksi katsottu ominaisuus voisi biologiselta kannalta olla hyvin jonkin toisenkin eläimen piirre: kaikkia laumaeläimiä voi pitää yhteisöllisinä, ja jotkin kädelliset ovat ilmeisesti oppineet viittomakieltä.

Luonnontieteen kannalta ihmisyyden määritelmää ei ole, koska muillakin eläimillä voi esiintyä samanlaisia piirteitä kuin ihmisillä. Toisaalta taas etenkin Sartren kaltaiset eksistentialistit kyseenalaistavat muuttumattoman ihmisyyden tai ihmisluonnon olemassaolon, koska ihmiset ovat vapaita muuttamaan omaa elämäntyyliään ja omia luonteenpiirteitään. Näin esimerkiksi yhteisöllisyys ei kelpaa ihmisyyden määrittäväksi tekijäksi, koska ihmisyksilö saattaa päättää elää erakkona. Eksistentialisteille ihmisyys onkin aina enemmän päättymätön projekti kuin valmis kokonaisuus.

Jos ihmisyys ongelmana kiinnostaa, kannattaa tutustua lähemmin mainittuihin filosofeihin ja yleisemminkin filosofiaan. Filosofiaan tutustuminen kannattaa aloittaa jostain yleisesittelystä. Tuoreita johdatuksia filosofian saloihin ovat esimerkiksi David Papineaun toimittama Filosofia (Ajatus-kirjat, 2010) ja Henrik Rydenfeltin ja Heikki A. Kovalaisen toimittama Mitä on filosofia? (Gaudeamus, 2010). Suomeksi verkosta löytyy vasta melko alkutekijöissään oleva filosofian ensyklopedia (http://filosofia.fi/ensyklopedia), kun taas englanniksi verkossa on saatavilla jo paljon kattavampi ensyklopedia (http://plato.stanford.edu/contents.html).