Hei! Joissain sukutauluissa on ihmisen kuolinsyyksi merkitty näivetys ainakin 1800-luvulla. Mitä tuolla mahdettiin tarkoittaa? Joillakin vauvana kuolleilla kuolinsyynä oli heikkous. Mitä kaikkea sillä mahdettiin tarkoittaa? Mieleeni tulee, että ehkä keskosena syntynyt lapsi olisi kuollut "heikkouteen", mutta toisaalta muistan sen olleen kuolinsyynä useamman kuukauden ikäiselläkin vauvalla, eikä vain korkeintaan muutaman päivän eläneellä lapsella. Voisi kuvitella, että aikana ennen keskoskaappeja, happilaitteita tai vastaavia keskosena syntynyt ja sen vuoksi kuollut vauva olisi kuollut melkein heti eikä useamman kuukauden päästä. Entä miten mahtaa olla mahdollista, että aikuiselle henkilölle oli merkitty kuolinsyyksi riisitauti? Riisitautihan on lapsuudessa esiintynyt tauti, joka johtui tietääkseni d-vitamiinin puutteesta.
Vastaus
Näivetyksen selitystä ei löytynyt Arno Forsiuksen listasta, johon on koottu kirkonkirjoihin merkittyjä kuolinsyitä, https://historismi.net/tools4.html. Hän kertoo pappien merkinneen kuolinsyyn kirkonkirjoihin sen perusteella, kuinka omaiset ovat kuvanneet vainajan viime vaiheita. Hän sanoo, ettei edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa.
En löytänyt kirjastomme sukututkimuskirjoista näihin kuolinsyihin liittyvää tietoa.
Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=n%C3%A4ivetty%C3%A4&vks_id=VKS_b913921d0e9fbe2d3fb1842e505a6d80 näivettyminen/näihvehtyminen liittyy lakastumiseen, nääntymiseen ja laihtumiseen.
Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa näivettää-sanan kohdalla mainitaan esimerkkinä näivettävä tauti, verenvähyys.
Sukututkimuskeskustelussa Suku-Forumilla on keskusteltu vähän näivetystaudista, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-42706.html. Yksi keskustelija mainitsee sen olevan hivutustauti, toinen pohtii, voisiko se olla diabetes. Hivutustauti on Forsiuksen listan mukaan usein keuhkotauti.
Digi.kansalliskirjasto.fi:stä löysin kaunokirjallisesta kuukausijulkaisusta Säkeniä kirjoituksesta Osastokaupan myyjätär https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1140840?term=n%C3%A4ivetykseen&page=47 kohdan, jossa kerrotaan vaimon kuolleen näivetykseen ja lisätään: "erikoisesti tahdomme huomauttaa, että ei mihinkään varsinaiseen tautiin, jolla on juhlallinen nimi, vaan näivetykseen." Tästä voisi päätellä, että näivetys ehkä merkittiin kuolinsyyksi, kun vainaja oli kuihtunut pois.
Sukututkimuksen asiakirjaoppaassa mainitaan myös kuolinsyy lapsinäivetys.
Heikkous kuolinsyynä on Forsiuksen listassa. Voisi kuvitella, että heikkous vastasyntyneen kuoleman yhteydessä on ollut yleinen selitys, jos muuta näkyvää syytä ei ollut, kun kuolemansyyt merkittiin esimerkiksi omaisten kuvausten perusteella. Vastaavasti vanhuudenheikkous on myös merkitty kuolinsyyksi.
Riisitautia ei näissä lähteissä mitenkään erikseen mainita vain lasten kuolinsyyksi. Riisitaudin aiheuttamat ongelmat ovat ankaria, https://www.duodecimlehti.fi/duo92582, ja ilmeisesti siitä kärsineet ovat saattaneet menehtyä siihen tai sen seurauksiin aikuisiälläkin.
Vanhoista lääkärikirjoista voi myös asiaa tutkia. Suomalaisen talonpojan Koti-Lääkärissä vaivat mainitaan hoitotapojen yhteydessä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907427?page=1. Ganander, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki -teoksesta en löytänyt näitä, https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/ganander/gan1788a_rdf.xml
Ehdotan, että otatte yhteyttä Suomen Sukututkimusseuraan ja sen kirjastoon. Sieltä löytyy enemmän kirjallisuutta ja tietoa sukututkimuksen alalta, https://www.genealogia.fi/.
Kommentoi vastausta