Jäipä mietityttämään tässä, että onko laillista kirjaston järjestää kuuntelujärjestelmää musiikki -CD-levyille niin, että kuuntelu tapahtuisi tietokoneelle ripatuista levyistä(jotka toki ovat kirjaston kokoelmissa)? Eli varmaankin mp3-formaatissa kappaleet ns. "kuuntelukoneelle", joka on vain tähän tarkoitukseen räätälöity. Kuulokkeilla sitten kuuntelu tapahtuisi. Vähentäisi CD-levyjen kuljettelua ja olisi hyvin yksinkertainen rakennelma, ja saattaisi myös houkutella ihmisiä tutustumaan levyjen sisältöihin. Pienellä selailulla tekijänoikeuslaista tämä vaikuttaisi kai mahdottomalta laillisesti, mutta kun ei tuosta aina tiedä, kun tekijänoikeudet on vähän erillaisia kirjastoilel, kuin meille muille katajaisen kansan erakoille (lue: yksityiset henkilöt). Miten lienee asian laita? Saako näin tehdä?
Vastaus
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto (tämä vastaus tulee Helsingistä) kuuluu yleisten kirjastojen keskuskirjastona ryhmään c. Meillä on laaja kokoelma Love-Recordsin vanhoja LP-levyjä, joista vain pieni osa on julkaistu uudelleen CD:nä. Visioissamme on digitoida näitä levyjä ja saattaa ne kuunneltaviksi.
Tähän liittyy tiettyjä rajoituksia. Digitoidun materiaalin välittämiseen saa käyttää vain päätettä, joka on tähän tarkoitukseen varattu ja vain laitoksen tiloissa. Laitos tarkoittaa hallinnollista yksikköä, tässä tapauksessa kaupunginkirjastoa. Päätteellä ei saa pystyä kopioimaan eikä lähettämään materiaalia.
2) Äänite, jonka sisältämän musiikin säveltäjän/sovittajan/sanoittajan kuolemasta on 70 vuotta tai enemmän ja jonka julkaisusta on 50 vuotta tai enemmän, kuuluu Public Domainiin ja sitä saa käyttää vapaasti. Tämä koskee myös näistä vanhoista levyistä tehtyjä CD-versioita.
3) Helsingin kaupunki maksaa Teostolle vuosittain tietyn summan rahaa, jonka ansiosta esimerkiksi luisteluradoilla ja kirjastoissa voidaan soittaa vapaasti äänitteitä. Mutta ei siis kopioituja.
Kommentoi vastausta