J.H. Erkon runosta Aamusumussa on olemassa kaksi sävellystä, Jean Sibeliuksen ja Otto Kotilaisen. Nuoteissa näkyy eroja runon ensimmäisen säkeen kohdalla…

Kysytty

J.H. Erkon runosta Aamusumussa on olemassa kaksi sävellystä, Jean Sibeliuksen ja Otto Kotilaisen. Nuoteissa näkyy eroja runon ensimmäisen säkeen kohdalla. Toisissa lukee: "Päiv ei pääse paistamahan Kun on valtaa vailla" , toisissa: "Päiv ei pääse paistamahan Kuu on valtaa vailla". Molemmat muodot ovat runokontekstissa mahdollisia. Kun-muoto esiintyy useimmiten Sibeliuksen nuottijulkaisuissa (mm. Fennica-Gehrmann), kun taas Kotilaisen nuoteissa esiintyy sana _kuu_. Sitä näkyy myös myöhemmissä S:n nuottijulkaisuissa. Näiden erojen on arveltu johtuvan alkuperäisten runo- tai
nuottikäsikirjoitusten erilaisista tulkinnoista. Erkon runon käsikirjoitusta ei enää ole saatavilla.
Kysymys: Mitä sanamuotoa
tulisi käyttää esitettäessä Sibeliuksen sävellystä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.

Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 4. vihko" (Holm, [1898]). Siinäkin "kun on valtaa vailla". Myös Sibeliuksen teosten kokonaislevytyksen osassa 11 ("The Sibelius edition. Volume 11, Choral music", BIS Records, 2010) on tekstilipukkeessa sama teksti.

Sibeliuksen kuoroteoksia tutkinut Sakari Ylivuori arvelee blogissaan, että kysymyksessä on Sibeliuksen käsialaan liittyvä väärinkäsitys: Sibeliuksen käsialan n- ja u-kirjaimet näyttävät hyvin samanlaisilta. Hän on päätynyt seuraavaan ratkaisuun: "Toimittamassani Sibeliuksen kuoroteosten kriittisessä editiossa olen mennyt lukuvirhehypoteesin pohjalta, mutta olen pyrkinyt tuomaan esiin ratkaisun epävarman luonteen mahdollisimman selvästi: kyseiset kohdat on merkitty editiossa hakasulkein, mikä tarkoittaa toimituksellista interventiota (eli olen toimittajan ominaisuudessa muuttanut päälähteen luentaa)."

 

Lähteitä:

Dahlström, Fabian: Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke (Breitkopf & Härtel, 2003, s. 496)

Erkko, J. H.: Ajan varrelta : laulurunoja (Otava, 1896, s. 3-4):

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100779/Ajan_varrelta_laulurunoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ylivuori, Sakari: Sibeliuksen suhteesta lauluteksteihinsä (10.04.2018):

http://maammelaulut.blogspot.com/2018/04/sibeliuksen-suhteesta-lauluteksteihinsa.html

 

 

 

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.