Hyvintoimivan kirjastojärjestelmän miinuspuoli
Vaimoni puolesta kyselen:
Maahanmuuttajavaimoni ihmettelee jatkuvasti, kuinka hitaasti erikielistä laatukirjallisuutta suomennetaan; vaikkapa Nobel- tai Pulizer- palkittujen kirjailijoiden tuotantoja. Otetaan nyt esimerkiksi vuoden 2018 nobelisti OlgaTokarczukin tuotanto.
Hänen teoriansa on, että suomenkielistä, rakenteeltaan jo kovin pientä kirjamarkkinaa pienentää entuudestaan erityisesti suomalainen kirjastolaitos. Eli kun kirjoja ei osteta, vaan lainataan, laatukirjoja ei kannata käännättää suomeksi.
Pitääkö tämä missä määrin paikkansa?
Vastaus
Piia Holstikko pohtii tutkielmassaan Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan
näkökulmista tarkasteltuna (2013), miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Kustantajat päättävät, mitä kirjoja käännetään suomeksi. Englannin kielestä käännetään ylivoimaisesti eniten. Holstikon mukaan julkaisupäätöksissä suositaan ennen muuta bestsellereitä. Jotkut suomalaisista kustannustoimittajista keskittyvät julkaisupäätöksissään taloudellisiin tavoitteisiin, mutta suurin osa toivoisi voivansa tuottaa aiempaa monipuolisempaa ja laadukkaampaa suomennoskirjallisuutta.
Kirjasto voi itse asiassa olla joidenkin pienkustantamojen toiminnan edellytys ja tukea julkaistujen kirjojen moninaisuutta. Holstikko korostaa, että taloudellisesti kannattamattomien mutta kulttuuriselta arvoltaan tärkeiden kirjojen julkaiseminen on mahdollista vain jos sen eteen tehdään tietoisia ponnisteluja. Kirjastojen tehtävä on seurata tarkasti vähälevikkisen kirjallisuuden julkaisemista,
ottaa sitä kokoelmiin ja nostaa esiin. (Holstikko 2013, 44.)
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kommentoi vastausta