Hyvä tietokesää kirjastonhoitaja, Kysymykseni on: sokeri vs. kevyttuotteet 1. Mihin ihminen tarvitsee sokeria? 2. Miksi ihminen syö sokerita/makeaa,…

1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.

2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän tuntemuksia.

3. Sokeri voi nautintoaineena aiheuttaa riippuvuutta kofeiinin, alkoholin tai nikotiinin tavoin. Makeanhimoa ja sokeririippuvuutta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu tietokirjoja, joissa on sekä terveydenhoitoalan tutkimustietoa että kokemusperäistä tietoa ja keinoja makeanhimon hallintaan tai sokeririippuvuuden hoitoon.

4. Makuaistimukset alkavat kielessä olevista reseptoreista, jotka jakavat maut suolaiseen, makeaan, happamaan ja karvaaseen. Katso tarkemmin esim. Wikipedia: Makuaisti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Makuaisti

5. Kevyttuotteissa sokeri on korvattu kokonaan tai osittain muilla makeutusaineilla, jotka voivat olla luontaisia tai keinotekoisia.
Etuliitettä "kevyt" saa käyttää, jos tuotteessa on vähintään 30 % vähemmän ravintoainetta (esim. rasvaa tai sokeria) kuin normaalissa vastaavassa tuotteessa. Mutta esim. kevytmeetvursti on rasvaisempaa kuin tavallinen lauantaimakkara (ks. YLE TV2, Akuutin arkisto http://yle.fi/akuutti/arkisto2006/030106_a.htm ).

6. Kevyttuotteiden terveellisyys tai haitallisuus on suhteellinen mm. henkilön sairauksiin tai allergioihin nähden. Monilla keinotekoisilla makeutusaineilla on suosituksia enimmäissaantisuosituksia niiden hajoamisessa syntyvien yhdisteiden takia. Toisaalta diabeetikolle tai laihduttajalle tavallisen makean tuotteen sokeri on haitallisempaa kuin keinotekoiset makeutusaineet. Myös sokereista esim. ksylitoli on hampaiden kannalta tavallista sokeria eli sakkaroosia terveellisempää, koska suun bakteerit eivät voi käyttää ksylitolia, jolloin hampaisiin ei muodostu plakkia.

Sokerin korvaaminen keinotekoisilla makeutusaineilla ei välttämättä tee leivonnaisesta kevyempää, todetaan Uuden Suomen artikkelissa marraskuulta 2008.
http://www.uusisuomi.fi/viihde/40905-makeutusaineella-ei-saakaan-kevyem…

7. Keinotekoisten makeutusaineiden historia ulottuu 1800-luvun puolelle. Constantin Fahlberg keksi sakariinin 1878 tai 1879 Yhdysvalloissa. Sen jälkeen erilaisia kemiallisia yhdisteitä on kehitelty korvaamaan sokeria. Myös aspartaami on keksitty Yhdysvalloissa 1965, mutta sittemmin kielletty siellä ja monissa muissa maissa. Suomessa aspartaamin käyttö on edelleen sallittu, vaikka sen epäillään aiheuttavan syöpää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Saccharin
http://hubpages.com/hub/Artificial-Sweeteners-A-History

Hermesetas lienee vanhin kaupallinen sakariinivalmiste. Sitä valmistanut Hermes AG perustettiin Sveitsissä 1904. Ensimmäisen maailmansodan aikana sakariinivalmisteet yleistyivät sokerivarastojen huvetessa. Suomessakin Hermesetasta on käytetty vuosikymmeniä.

8. Suomessa käytettävien makeutusaineiden nimet löytyvät Elintarviketurvallisuusviraston julkaisemasta Lisäaineoppaasta. http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1245060810034.pdf

Kirjallisuutta:

Otavan suuri ensyklopedia. 5 : Kriminologia - Makuaisti. Helsinki : Otava, 1978.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös
elintarvikkeissa käytettävistä makeutusaineista
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19951657

Shingler, Noora: Marjoja & maskaraa : kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit.[Jyväskylä] : Atena, 2011.

Nystén, Anja: Kemikaalikimara. Helsinki : Teos, 2008.

Nilsson, Mats-Eric: Petos lautasella : tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet? Helsinki : WSOY, 2008.

Nilsson, Mats-Eric: Aitoa ruokaa. Helsinki : Atar, 2010.

Saarnia, Pirjo: Irti makeanhimosta. Helsinki : Otava, 2008.

Jonsson, Bitten: Sokeripommi : irti sokeririippuvuudesta. Helsinki : Tammi, 2005.

Elkington, John: Mistä kunnon ruokaa? Helsinki : Tammi, 2001.

Statham, Bill: Hyvä paha lisäaine : opi lukemaan ruoan ja kosmetiikan tuoteselosteita. Helsinki : Nemo, 2006.

Lisäaineopas / [julkaisija: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira]
Helsinki : Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 2009.

Lähteenmäki, Pertti: Ravintomme lisäaineet : käyttö, haitat, lisäaineeton ravinto. Helsinki : Academica, 1996.

Sakariini, syklamaatti ja aspartaami. Helsinki : Elinkeinohallitus, kuluttaja-asiain osasto, 1990. [Sisältö: Maahantuonti, myynti, käyttö ja saanti vuosina 1981 ja 1987 ; Käyttö suurtalouksien jälkiruoissa Oulun läänissä.]

MAKEUTUSAINEET / JULK. LÄÄKINTÖHALLITUS 1988.