Hyvä(t) Kirjastonhoitaja(t), Kysymykseni koskee äänikirjojen julkaisemista ja suoramyyntiä asiakkaille. Onko Teillä tietoa suomalaisista Internet-sivustoista,…

Äänikirjan julkaisemisen ja levittämisen haaste on aivan sama kuin minkä tahansa muunkin julkaisun kohdalla. Jos kaiken tekee itse, työtä on hirvittävän paljon ja ainakin taloudellinen tulos on vähintään epävarma. Julkisuuden saaminen verkon kautta ilman isoa rahaa on todella vaikeaa. Useimmat omakustantajat käyttävät some-kanavia levittääkseen sanaa. Silloin riippuu tietysti paljon julkaisun sisällöstä, onko sekään tehokasta. Jos toimii yksityishenkilönä ilman muodollista yritystä tai edes yrityksen nimeä, kynnys on aika korkea.

Kaupallisen kustantajan saaminen äänikirjalle riippuu kokonaan sisällön kiinnostavuudesta ja laadusta. Perinteiset kirjakustantajat tuottavat myös äänikirjoja, yleensä kuitenkin sivuprojekteina paperikirjanakin hyvin myyneistä nimekkeistä. Oman äänikirjan saaminen jonkun kaupallisen kustantajan valikoimaan on yhtä vaikeata kuin saada romaani tai tietokirja ao. kustantajan valikoimaan. Erittäin vaikeata, koska tarjonta on suurta ja kustantajat poimivat vain parhaat päältä.

En löytänyt minäkään sellaista "reilua" verkkotoria, joka tarjoaisi äänikirjoille tms. demokraattisesti näkyvyyttä. Musiikin puolella tällaisia yrityksiä on ollut enemmän, koska omaehtoisia musiikintekijöitä on niin paljon. Äänikirjoilla on kyllä oma yleisönsä, mutta se koostuu perin erilaisista käyttäjistä (autoilevat ja huonosti näkevät vanhukset ovat kirjastokokemusten perusteella suurimmat ryhmät), että kaupalliset kustantajat eivät paljon riskejä ota, vaan julkaisevat äänikirjana lähinnä hittikirjallisuutta.

On selvää, että Elisan kaltaiset kaupalliset toimijat voivat olla kiinnostuneita myös omakustanteista, jos niiden sisältö ja laatu ovat poikkeuksellisen hyvät. Mutta ne eivät harrasta hyväntekeväisyyttä vaan ottavat oman välityspalkkionsa - jos siis onnistuu listoille jotenkin pääsemään.

Edellä olevan ei ole tarkoitus masentaa, vaan korostaa modernin julkaisutoiminnan yleisiä ehtoja. Haasteet eivät ole enää teknisiä, vaan ne liittyvät näkyvyyteen ja taloudelliseen toimintamalliin. Erilaisia foorumeja on niin valtavasti, että huomion saaminen yksittäiseen julkaisuun (oli se tehty millä tahansa tekniikalla ja käsitteli se mitä tahansa aihetta) on joko onnenkauppaa tai vaatii kallista mainontaa. Jos julkaisijalla on somessa valmiiksi jonkinlainen kiinnostuneiden verkko, on se jo jotain. Jos silläkin puolella täytyy lähteä alusta, on syytä varautua olemaan sitkeä ja periksiantamaton. Se mikä on teknisen julkaisemisen helppoutena saatu, se on menetetty tarjonnan valtavassa määrässä ja foorumeitten pirstaloitumisessa. Yhteisiä viestintäkanavia ei enää ole, vaikka Helsingin Sanomien etusivu tai mainos television iltauutisten kyljessä tietysti auttaa aika paljon.

Heikki Poroila