Hyvä kirjastonhoitaja! Tarvitsen joko runon, jonka voi lausua tai puheen aihion, jota voin käyttää karonkkapuheessa väittelijälle.

Hei!

Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:

Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti muutakin.)
Aale Tynni: Matematiikanopettaja (runon kertoja puhuttelee nuorta ekselenssiä, esitettäväksi aika hauska)
L. Onerva: Etsijä, Ihminen (runot löytyvät ainakin kokoelmasta Etsin suurta tulta)
Bertolt Brecht: Opiskelun ylistys
Lauri Viita: Viisaat, Maine, Tiedonpuu (lyhyitä humoristiskyynisiä runoja kokoelmasta Betonimylläri)
Ilpo Tiihonen: Kauniita kysymyksiä, Rukous pikkuesineille,
Tietäjä (tässä listassa ainoa uudemman runouden edustaja, runot kokoelmasta Boxtrot)

Onnen toivotukset väittelijälle, runon lausujalle ja iloiselle juhlaväelle.