Hgin Kruunuhaassa sijaitsevasta Tervasaaren historiasta aikojen alusta ja ravintolana, vain alku-ajoista kiinnostunut

Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.

Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)

Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa Ensimmäinen Vironniemen Helsinki, mm. näin:
Tervakauppaa hallitsi 1600-luvun puolivälistä lähtien Ruotsi-Suomen ensimmäinen tervakomppania, jolla oli yksinoikeus tervanvientiin. Tervantarkastajat, ns. tervaräkärit, tarkistivat ettei ala-arvoista tervaa viety ulkomaille. Tervakaupan valvojia, faktoreita, määrättiin komppanian hallituksen toimesta. Helsingin faktoreista yksi oli Franz von Stockmann.

Komppanian laivoja varten Tervasaareen rakennettiin silta. Helsingin seudulla ei tervaa poltettu, vaan kaupungin porvarit perivät saataviaan maalaisilta tervan muodossa. Porvareiden tuli itse huolehtia tervan kokoamisesta Tervasaareen. Mitään suojaa ei tervatynnyreitä varten rakennettu, vaan ne olivat paljaan taivaan alla odottamassa komppanian laivojen saapumista. Kesäaikaan tervatynnyrit alkoivat kuumuudessa vuotaa ja terva pääsi valumaan veteen. Tervakomppanian monopoliasema synnytti luonnollisesti myös laitonta tervakauppaa.

Helsingissä tervakauppa ei ilmeisesti koskaan ollut erityisen vilkasta. Tervakaupasta mm. Oulun seudulla löytyy useita kirjoja. Tervasaaressa on myös säilytetty muuta kuin tervaa, esim. 1600-luvulla kuka hyvänsä sai säilyttää saarella mitä tahtoi.