Hei,
Hellaakoski on runoillut "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki."
Onko kukaan kirjoittanut runoa: "ken latua kulkee ladun on vanki, vapaa on vain umpihanki." Vai onko vain muunnelma tuosta Hellaakosken runosta? Minulla on mielikuva, että olisin nähnyt tuon jopa jossain kirjassa.
Vastaus
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
Kommentit
Umpihankihiihdon kunniakirjassa
Eino Leino on riimitellyt samasta aiheesta:
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun ystävä häll' on myötä,
kun latu on aukaistu edessään -
mut parempi hiihdellä yksinään,
tiens' itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä.
Väärä vastaus. Runon nimi on ”Lyhyesti”, se on todellakin Aaro Hellaakosken kokoelmasta Huojuvat keulat. Kyseessä runon viimeinen säkeistö ja tismalleen, välimerkeilleen tässä muodossa: Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.
Samaa mieltä. Olisin toivonut täsmällistä vastausta enkä kirjoitusvirheitä vilisevää googleta-löpinää. Onneksi oikeakin vastaus on samassa foorumissa.
Runon nimi ei itse asiassa ole "Lyhyesti", vaan runokokoelman lopussa on sikermä lyhyitä, muutaman säkeen mittaisia runoja (nykykielenkäytön mukaan milteinpä aforismeja), jotka on niputettu yhteen otsakkeen "Lyhyesti" alle.
”Vapaa on vain umpihanki”; toteutuu esimerkillisesti jeepillä kulkiessa avaamatonta metsätietä lumisessa auringon viiston valon valaisemassa metsässä.
Kommentoi vastausta