Heissan. Mitä teoksia tai asiantuntija-artikkeleita on sukulaissanoista, kuten käly, nato, lanko jne.? Teen aiheesta kansantajuista lehtijuttua. Kiitos!

Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf

Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen

Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.

Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013

Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta:
R. E. Nirvi: Synonyymitutkimuksia sukulaisnimistön alalta, 1952.
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne, teoksessa Kansatieteen ongelmia : tutkielmia kansatieteen alalta, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1958.

Jonna Wirén on laatinut Pro gradu -tutkielman, jossa nimen perusteella käsitellään aihetta. Sitä ei valitettavasti ole saatavilla elektronisena julkaisuna, mutta sitä voi kysyä kaukolainaksi.
Wirén, Jonna: Nykysuomalaisen perhe-käsitteen ja sukulaisnimistön tarkastelua, [Tampere], 2001.

Kielikellon artikkelissa Marianne Laaksonen käsittelee nykyaikaisia nimityksiä:
Marianne Laaksonen: Puoliveli ja bonusäiti – uusperheen nimitysten kirjoa
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2709

Aihetta käsitellään myös Virittäjä-lehden parissa artikkelissa. Lehdet löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niitä ei lainata, mutta kopioita voi ottaa.
Jorma Koivulehto: Kuuluvatko lanka ja lanko yhteen? Virittäjä Vol 98, Nro 1 (1994)
Paavo Pulkkinen: Miespuolinen käly, heinäkuhilas ym. uutuuksia. Virittäjä Vol 94, Nro 4 (1990)