”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,”
Mistähän sanonta on peräisin?
Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla lapsille sanoi.
Vastaus
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin käärmettä, kun hänelle ruokavieraaksi tuli.”
”Hauk kakku kans pitknok etes kaikki piimä ryyp sano laps muina kärmet ko hänel ruokvieraks tul.”
”Syö puuroa pullisilmä, että et piimää aina morise.”
Näiden versioiden tallennuspaikkoja ovat ainakin Isokyrö (Etelä-Pohjanmaa), Kalanti (Varsinais-Suomi) ja Nummi (Uusimaa). Kalannin toisinnoissa (ja todennäköisesti muissakin) sanonta liittyy tarinaan elättikäärmeestä, joka syö samasta kupista kuin lapsi.
SKS:n arkiston perinnelajikortistoista löytyi sanonnasta kymmenen toisintoa, useimmat Pohjanmaan kunnista, J. O. Ikolan eli Vaasan-Jaakkoon 1920-luvulla keräämiä. Myös Urjalasta, Vesilahden naapurista, on kaksi toisintoa:
”Haukkaa leipääkin kekkapää, älä sitä paljasta piimää litki. Sanoi eräs pikkutyttö, kun tarhakäärme piimäkupille tuli piimää syömään.”
”Haukkaa leipää kans, älä paljasta piimää lotki.”
Sanonta on siis laajalti tunnettu ja näyttäisi liittyvän tarinaan käärmeestä, joka tulee syömään samalle kupille kuin lapsi. Kirjassa ”Myytillisiä tarinoita” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1947, s. 453) on otsikon ”Lapsi ja käärme” alla kaksi tarinaa, joissa molemmissa käärme tulee syömään lapsen kanssa samalle kupille. Toinen tarina on Laihialta, toinen Mouhijärveltä. Mouhijärveläistarinassa poika ryyppää piimää korttelista ja haukkaa välillä leipää ja sanoo seuraan tunkevalle käärmeelle: ”Haukkaa kakkoa kanssa, muikulipää, älä piimää yksin syö.” Tämän ”Myytillisiä tarinoita” -kirjan ensimmäisen painoksen lopussa ovat mukana myös lähdeviittaukset, jotka on jätetty pois kirjan myöhemmistä painoksista. Mouhijärveläistarina on tullut SKS:n arkistoon vuonna 1936, ja sen on kirjoittanut muistiin K. Laitakari, jolle tarinan on kertonut tuolloin 76-vuotias Vihtori Järventausta.
Kommentoi vastausta