Harrastan kieliä, mutta suomen murteet eivät ole ihan hallussa. On tiedossa että nykyiselle Pirkanmaalle tuli joskus rautakaudella aika paljonkin germaanista väestöä. Se näkyy paikannimissä (esim. Hattula, Renko, Hauho, Janakkala jne), mutta näkyykö se Hämeen murteissa? Tulokkaathan sulautuivat meikäläisiin ajan myötä.
Vastaus
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä hänen teoksessa olisi jotain viitteitä lainasanoihin murteissa,
Suomen murteet : kvantitatiivinen tutkimus. Wiik, Kalevi, 1932-2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004
Finna.fi:stä löytyy muutama artikkeli germaanisista lainasanoista ja murteista, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=germaaniset+lainat+h%C3%A4m…
Aihe on hyvin tieteellinen, joten lisää materiaalia saa varmasti Kansalliskirjastosta. Myös Kotimaisten kielten keskus osaa auttaa eteenpäin.
Tuore itämerensuomalaisista kielistä ja niiden tutkimuksesta kirjoitettu teos Walter Lang, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria on jo ehkä tuttu? Se sisältää myös varsin mielenkiintoista tietoa.
Kommentit
Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt viimeisimmät arkeologiset ja DNA-tutkimukset, väestön muutto ja jääminen paikalleen ei ole ainoa eikä välttämättä edes tärkein lähde lainoille. Suomenniemen asukkaat ovat olleet tiiviisti yhteydessä läntisiin, eteläisiin ja itäisiin naapureihin ihan kivikaudelta asti. Pronssi- ja rautakaudella yhteydet ovat olleet jo erittäin tiiviit. Lännen suuntaan tosin tiivis yhteys ilmeisesti hieman jäi katkolle silloin kun nykyisen Etelä-Ruotsin alueelle tuli väestöä, joka romahdutti silloisen pronssikautisen kulttuurin ja toi mukanaan rauta-ajan Skandinaviaan. Tämä invaasio ei jatkunut Suomenniemelle, joten täällä rauta-ajan menetelmät ja työkalut opittiin eteläisiltä (ja Itä-Suomessä itäisiltä) naapureilta (nyk. Viro. Latvia. Liettua -suunnalta). Siksi meillä omaksuttiin lopulta myös eteläisten naapurien kieli, joka sitten kehittyi suomen kieleksi. Mutta sen pronssikauden lopulla tapahtuneen katkon jälkeen yhteys rauta-ajan Skandinaviaan muodostui hyvin vilkkaaksi sekin, eikä silloin tarvittu muuttajia tuomaan uusia sanoja, vaan niitä poimittiin mukaan kauppa- ja muilta reisuilta ihan itse.
Kommentoi vastausta