Haluhaisin tietää että kun ihmoset käyvät vessassa ja tekevät kakan tai pissan minne ne menevät sen jälkeen kun on vedetty vessan pönttö ja mitä niille tapahtuu

Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540.  Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.

Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan minimoiduksi.

Nykyiset puhdistamot poistavat jätevesien eloperäisestä aineksesta 97 %, fosforista 96 % ja typestä 56 %.

Puhdistuksessa voidaan karkeasti erottaa kolme prosessia:

    Mekaaninen puhdistus. Karkeammat ainekset erotetaan suodattamalla jätevesi ns. välpän lävitse. Selkeytyksissä jätevettä pidetään suurissa altaissa, jolloin vettä raskaammat ainekset saadaan erotettua.

    Kemiallinen puhdistus. Jäteveteen lisätään kemikaaleja (ferrisulfaatti ja kalkki) ravinteiden saostamiseksi ja erottamiseksi vedestä.

    Biologinen puhdistus. Jäteveteen lisätään mikrobeja, jotka "syövät" eloperäistä ainesta. Samalla jätevettä ilmastetaan, jotta mikrobit saavat riittävästi happea.

Puhdistusprosessin jälkeen jätevesi johdetaan vesistöön. Puhdistuksessa erotettu kiinteä aines kompostoidaan ja käytetään kasvualustana viherrakentamisessa.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen puhdistamoiden lietteestä toimitetaan joko mädätettäväksi ja edelleen biokaasuksi tai se kompostoidaan viherrakentamiseen kelpaavaksi mullaksi. Noin kolmasosa lietteestä menee maatalouteen peltojen maanparannusaineeksi.

Haja-asutusalueilla on jonkun verran käytössä kiinteistökohtaisia paineviemärijärjestelmiä. Niissä jokaisessa kiinteistössä on oma jätevesipumppu, mikä pumppaa jätevettä täynnä olevaan viemäriin. Jäteveden viipymä näissä viemäreissä on tavanomaista pidempi. Tästä syystä tällaisen viemärin purkukohdassa hajuhaitat ovat yleisiä.

Suomalaisista noin 20% asuu haja-asutusalueilla, mikä tarkoittaa runsaan 250 000 vakituisesti asutun kiinteistön sijaitsevan kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Haja-asutusalueella viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä koskettaa ympäristönsuojelulaki ja jätevesiasetus (157/2017) eli valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla.