Haluaisin tietää, miksi Juha Hurmeen Niemi -teoksessa lukutaitoisen niemeläisten/ suomalaisten osuus on laskettu aivan järkyttävän pieneksi 10pros
Etsin tältä sivustalta tietoa ja löysin, että lukutaitoisten osuus: suomenkieliset 97,4 ja ruotsinkieliset 99,6. Tämä on vuodelta 1880 virallisesta tilastosta.
Minusta kirjassa pitäisi olla tieto siitä, että kirjoittaja käyttää ja tulkitsee asioita hyvin omintakeisesti.
Olin asiasta ärtynyt. Tämä ei varmaan ole ainoa kohta kirjassa.
Vastaus
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa. Varmaan siihen sisältyy faktojen pyöristelyä.
Airi Vilhunen kertoo blogissaan, että:"Hurme vertasi Niemeä Marcel Duchampin Suihkulähteeseen, taidemuseoon näytteille tuotuun pisuaariin, josta tuli yksi modernin taiteen tiennäyttäjistä. ”Olen tehnyt faktoista uuden taideteoksen.” Hurme itse nimeää Niemen runoelmaksi."
http://kirsinbookclub.com/kirjat/juha-hurme-niemi-finlandia-voittaja-on…
Kirjailijalle kannattaa jättää palautetta kustantamon kautta: http://www.teos.fi/index.php?id=31
Otteita vastauksesta "lukutaidon yleistyminen eri vuosisadoilla":
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset 99,6 %
seuraavia prosenttilukuja koko Pohjois-Karjalan lukutaitoisista (prosentit laskettu ehtoollisella kävijöiden määrästä)
V. 1740 hyvin 20 %, huonosti 10 %, yhteensä. 30 %
V. 1770 hyvin 52 %, huonosti 6 %, yhteensä 58 %
V. 1800 hyvin 58 %, huonosti 12 %, yhteensä 70 %
Kommentoi vastausta