Haluaisin saada Helmet-kirjastojen kirjastokortin, mutta en pääse paikan päälle hakemaan. Tästä on kysytty aiemmin ja vastauksessa on ollut että kortti pitää…

Kysytty

Haluaisin saada Helmet-kirjastojen kirjastokortin, mutta en pääse paikan päälle hakemaan.

Tästä on kysytty aiemmin ja vastauksessa on ollut että kortti pitää hakea henkilökohtaisesti.
Toisessa vastauksessa taas, että kortin voi valtuuttaa noudettavaksi.

"Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan kuvallinen henkilöllisyystodistus."

Eli näin tasavertaisuuden nimissä paikasta riippumatta, miten asia loppujen lopuksi on? Voinko tehdä valtakirjan Helmet kortin noutavalle henkilölle?

Vastaus

Vastattu


Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta.  Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan. 

https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)


Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".

https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
 

5 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

En oikein ymmärrä miksi kirjastokortin hakeminen kirjastosta ei onnistu valtakirjalla, mutta luokkaa järeämmän henkilöllisyystodistuksen (passin) hakeminen poliisilta onnistuu valtakirjaa käyttämällä.

Millä perusteella kirjasto asettaa tällaisen rajoituksen ja toteutuuko tässä tasa-arvoisuus palveluiden suhteen? Tässä on kuitenkin kyse vain kirjastokortista.

Voisiko tämä liittyä osaltaan siihen, että kirjastot ovat kunkin kunnan ylläpitämiä palveluita ja niiden resurssit on ensisijaisesti tarkoitettu kyseisen kunnan käyttöön? Eli esimerkiksi Helsingin kirjaston ei voida olettaa ylläpitävän niin laajaa aineisto/e-aineistokokoelmaa, että sitä voisivat muidenkin paikkakuntien asukkaat käyttää. Aika paljonhan tuollaista valtakirjaa varmaan käytettäisiin siihen tarkoitukseen, että haetaan valtakirjalla korttia muualla asuvalle, muussa tapauksessahan voisi kääntyä tuon joustoasiakkuuden puoleen.

Jos tuo pitäisi paikkansa, ei toispaikkakuntalainen saisi Helmet-korttia myöskään käydessään paikan päällä. Tunnen monia, jotka ovat ongelmitta hankkineet kortin käydessään työmatkalla pääkaupungissa.
Jos tuo pitäisi paikkansa, muualle muuttava menettäisi lainausoikeuden lähtiessään toisen kunnan veronmaksajaksi. Minulla ei ole ollut mitään ongelmia käyttää kahden edellisen asuinpaikan kirjastokorttia, eikä aihetta epäillä ettei olisi oikeutta.
Kaikissa tuntemissani suomalaisissa kunnallisissa kirjastoissa edellytetään vain, että lainauskortin hankkijalla on osoite Suomessa.

Tähän peilaten pitäisi olla mahdollista hankkia kirjastokortti valtakirjaa käyttämällä tai sitten estää pääsy kaikilta ulkopaikkakuntalaisilta. Pankkitunnusten käyttö on estetty tunnistautumiseen, joten eikö pitäisi olla jokin mahdollisuus millä kortin saa noudettua?

Onko jokin pykälä mihin vedoten kirjastot voivat estää kortin luovuttamisen valtakirjaa käyttäviltä?

Voisiko kirjastonhoitaja vastata näihin kysymyksiin?

Eikö kortin tilaaminen pitäisi onnistua mihin tahansa kirjastoon, koska kortin voi omistaa Suomen kansalainen ja kortin käyttöä ei ole estetty ulkopaikkakuntalaisilta. Miksi ajokortin ja passin saa haettua valtakirjalla, mutta kirjastokorttia ei? Tässä eriarvoistetaan kansalaisia palveluiden osalta.

Kirjastot vastaavat kysymyksiin, jotka esitetään osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy. Kommenttiosio on vain kommenttteja varten. Koska kommentteja voi jättää anonyymisti, kommenttiosiossakin usein esitetään kysymyksiä, ja joskus niihin vastaa joku toinen kommentoija. Näin oman kokemuksen perusteella. Kirjastolle tarkoitetut kysymykset täytyy syöttää kysymyslomakkeelle, joka vaatii jonkin yhteystiedon, vaikkei kirjautumista vaadikaan. HelMet-kirjastojen vanhalla palstalla homma oli toisin päin, kysymyksiä saattoi esittää antamatta itsestään mitään tietoa, mutta kommentointiin vaadittiin hieman enemmän. Tiedä häntä mistä moinen ero.

Helmet-kirjastojen vanhalla palstalla tarkoitettaneen Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelua (alk. igs). Sinne saattoi tosiaan lähettää kysymyksiä anonyymisti antamatta mitään henkilö- tai yhteystietoja. Kirjaston henkilökunnan lisäksi kysymyksiin pääsi vastaamaan (tai kommentoimaan) kuka tahansa, kunhan rekisteröityi vastaajaksi. Siihen taas riitti nimimerkki ja toimiva sähköpostiosoite, joka sekin saattoi koostua keksityistä sanoista.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.