Haluaisin lisätietoa ja nimen tarkoituksen seuraavista nimistä: Saija, Riina, Reija, Taimi, Jenni, Lassi, Tapio, Joonas. Ehkä linkki internetissä?

Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.

SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.

RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina, katolisessa kirkossa kahden pyhimyksen nimi Nyssasta Vähä-Aasiasta 300-luvulta, (muistopäivät 14.1. ja 19.7.). Lisäksi tunnetaan Reimsistä Ranskasta marttyyrityttö Macra 280-luvulta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi mainitaan "Makrina nuoremman" muistopäivänä 19.7.

REIJA:
Suomalainen nimimukailu, jota on pidetty muunnoksena sekä Reasta että Freijasta. Suomen ortodoksinen kalenteri rinnastaa Reijan Raijaan ja viittaa siksi tämän alkuperäisnimeen Raisa.

TAIMI:
Nimi liittyy 1900-luvun alun uudismuodosteisiin, joiden aiheet saatiin luonnosta. Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa sen rinnalla tytöille on annettu nimeksi myös Taima, Taimo.

JENNI:
Nimi on otettu Suomen almanakkaan jo 1880-luvulla. Alkuaan nimi on englannin Jennyn, joka puolestaan on Joannan ja Janen (Johannan) hellittelymuoto.

LASSI:
Puhuttelumuoto Lauri-nimestä, kuten Lassekin. Nimien kantanimi on Laurentius, katolisen kirkon pyhimys.Yksi monista Laurentius-nimisistä pyhimyksistä on tulen kanssa tekemisiin joutuvien ammattiryhmien suojelupyhimys.

TAPIO:
Nimi esiintyy jo suomalaisessa mytologiassa. Tapio on toisaalta metsän kertosana; toisaalta metsän kuningas, päähaltija tai emäntä. Muinaisten hämäläisten jumala, joka antoi metsästäjille heidän saaliinsa. Nimi otettiin uudelleen käyttöön kansallisromantiikan kaudella.

JOONAS:
Jonas on ollut suomalaisessa almanakassa jo 1700-luvun alusta lähtien. Jonas on kreikkalainen muoto heprean nimestä Jonah (Joona) kyyhkynen.

Suomalaisista etunimistä löytyy lisää tietoa mm. seuraavista teoksista:
Joka kodin suuri nimikirja (1996),
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993),
Lempiäinen: Nimipäivättömien nimikirja (1989),
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).

Väestökeskuksen www-sivuilta löytyy tieoa etunimien yleisyydestä osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Linkkejä erilaisille etunimisivuille löytyy www-osoitteesta
http://www.kenguru.fi/linkit/links.php?cat=47 .

Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelun arkistosta saa lisätietoa monista eri nimistä (haku asiasanalla etunimet).