Ferencz Renyi (vaiti seisoo sotamiehet...) kuka kirjoittanut ja milloin? Onko todellinen henkilö taustalla?

Ferencz Renyi on Kaarle Krohnin (1863—1933) nimimerkillä Wäinö kirjoittama runo. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”.

Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1890 Kertovaisia runoelmia –nimisessä kertomuskokoelmassa (ks. linkki Gutenberg-projektiin). Kertomuskokoelman lopussa kerrotaan, että ”Ferencz Renyi oli unkarilainen kyläkoulun opettaja, joka otti osaa 1848-vuoden vapautussotaan ja eli mielipuolena vielä 30 vuotta tässä kerrotun tapauksen jälkeen”.

Kaarle Krohn on itse kertonut, että runo pohjautuu juttuun, jonka hän luki ruotsalaisesta sanomalehdestä. Ferenc Rényin tarinaa on kerrottu eri muodoissaan myös joissakin muissa tuon ajan eurooppalaisissa lehdissä. Esimerkiksi ranskalainen Le Petit Parisien –lehti julkaisi vuonna 1886 jutun otsikolla Historie d´un Fou (Mielipuolen tarina), jossa kerrottiin Rényin tarina. Lähteeksi mainitaan ”budapestilaiset lehdet”.  

Historiallisista lähteistä tai arkistoista ei kuitenkaan löydy mitään tarkempaa tietoa kyseisestä Ferenc Rényi –nimisestä henkilöstä. Rényin väitetään kuolleen budapestilaisessa mielisairaalassa, jonka potilasarkistoista ei löydy Rényin tietoja. Kirjallisuuden tutkimuksessa onkin päädytty siihen, että ilmeisesti kyse on todellisen henkilön ympärille kehittyneestä legendasta, sankaritarinasta, jollaisia vuosien 1984-49 veriset vapaustaistelut synnyttivät.

Rényin tarinan – hiukan eri muodossa - ovat kertoneet myös muun muassairlantilainen  William Butler Yeats runossaan How Ferencz Rényi Kept silence (1887), englantilainen Elisabet Nesbit runossaan The Ballad of Ferencz Renyi (1888) ja puolalainen Bolesław Londyński runossaan Ferencz Rényi (1887).

Ferencz on vanha kirjoitusmuoto nimestä Ferenc.

https://www.gutenberg.org/files/36070/36070-8.txt

Ferenc A. Molnár: Egy magyar szabadsághős, Rényi Ferenc legendája az angol, finn, ír és a lengyel irodalomban (Filologiai Közlöny, 1975, 1. szám, s. 198 - 214 )

Kenraali Haynausta Wikipediassa