Evättiinkö Suomessa 1918 kapinaan osallistuneiden ja tuomion saaneiden miesten ja naisten lapsien pääsyä Suomen armeijaan, reserviupseerikouluun ja upseeerikoulutukseen? Ja milloin tälläiset mahdolliset rajoitukset poistettiin ?
Vastaus
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja aliupseerikoulutukseen pyrittiin mahdollisuuksien mukaan hyväksymään vain luotettaviksi merkittyjä henkilöitä. Asevelvollisuudesta epäluotettavuuden perusteella ei saanut vapautusta. Luotettavuuslausuntojen kerääminen oli hidasta. Kaupungeissa oli vaikeampi saada lausuntoja miehistä kuin maaseudulla, jossa alueen asukkaat tunnettiin paremmin. Epäluotettavaksi merkittyä aineista päätyi Reserviupseerikouluun ja Kadettikouluun. Luotettavuusluokituksen käytöstä luovuttiin liikekannallepanon myötä 1939.
Lisätietoja:
Nummela, Ilkka, Ruunun raakit - totta vai näytelmää, Kalevi Ahonen et al. (toim.), Toivon historia: Toivo Nygårdille omistettu juhlakirja (Jyväskylä 2008), 93-101.
Nurminen, Tapio, Muuttuva armeija. Teoksessa Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen (toim.), Teloitettu totuus - Kesä 1944 (Helsinki 2008), s. 47-75.
Ylikangas, Heikki, Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (Keuruu 2007).
Ylikangas, Heikki, Yhden miehen jatkosota (Helsinki 2009)
Kommentit
Oheisessa vastauksessa viitataan kirjoittamaani artikkeliin, jossa käsitellään asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista. Tuon artikkelissa esille, että oli olemassa muitakin syitä kuin politiikka. Tarkoitan kutsuntoihin saapuneiden fyysistä kuntoa, joka tunnetusti on ollut sidoksissa ravinnonsaantiin. Kutsunnoissa vapauttamiset painottuivat alueille, joissa toimeentulo oli keskimääräistä huonompi. Myös vasemmisto sai suhteellisesti runsaamman kannatuksen samoilta alueilta. Toisin sanoen asevelvollisuudesta vapauttaminen ja toimeentulohuolet liittyivät toisiinsa ja punaisuus ja toimeentulohuolet liittyivät toisiinsa eli asevelvollisuudesta vapauttaminen ei suoraan johtunut poliittisista mielipiteistä.
Ilkka Nummela
Kommentoi vastausta