Etsin kirjoja kuolemisesta ja surutyöstä, mutta EN omaisten VAAN kuolevan kannalta, eli jonkinlaista opasta lähestyvän oman kuoleman käsittelemiseen, kenties…

Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991).  Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma saatetaan huomioida yksittäisissä luvuissa, mutta pääpaino on enemmän saattohoitoa tekevässä tai surevassa omaisessa.

Anne Bert : Annan itseni kuolla (Bazar 2019)

Astrid Swan : Viimeinen kirjani - kirjoituksia elämästä (Nemo 2019)

Paul Kalanithi : Henkäys on ilmaa vain (Bazar 2016)

Pausch, Randy : Jäähyväisluento (Tammi 2009)

Hitchens, Christopher : Kuolevaisuus (Basam Books 2013)

Mankell, Henning : Juoksuhiekka (Otava 2015)

O'Kelly, Eugene : Katoava päivä - KPMG:n toimitusjohtajan viimeiset kuukaudet (Edita 2007)

Magnusson, Margareta : Mitä jälkeen jää - taito tehdä kuolinsiivous (Tammi 2018)