Etsin isäni uurnan laskutilaisuuteen luettavaksi sopivaa tekstiä. Muistan kerran nähneeni Vanhan intiaanin rukoksen tms. jossa oli jotain tähän tyyliin että muistakaa toki minut mutta muistakaa myös jatkaa elämää jne. Nyt en tuota tekstiä ole onnistunut enää löytämään. Tai toki käy jokin muukin lohduttava hyvästijättöteksti. Ottaisin myös mielelläni vastaan vinkkejä aineistosta surun käsittelyyn ja lähteitä aiheeseen liittyvistä runoista.
Vastaus
Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin).
Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004)
Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007)
Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010)
Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010)
Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa.
Surun käsittelyä ja surutyötä käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat:
Elisabeth Kübler-Ross: Suru ja surutyö (2006)
Soili Poijula: Surutyö (2002)
Raili Gothóni: Vanhimmaksi sukupolveksi : kun iäkkäät vanhemmat kuolevat (2007)
John W. James: Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen (2010)
Lapsille:
Tuija Holm: Minun suruni: aikuisen opas (2005)
Tuija Holm: Minun suruni : surutyökirja lapsille ja varhaisnuorille (2008)
Timo Parvela: Tuleeko vaari vielä takaisin? (2009, kuvakirja)
Mari Mörö: Surunappi (2009, kuvakirja)
Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/).
Kommentoi vastausta