Hei!
Etsin erästä hauskaa monologia, joka todennäköisesti on Rosa Liksomin. Esitän sen nyt keväällä.
Se alkaa suurin piirtein näin: 'Mie olin kova pesäpallonpelaaja pikkulikkana...' Pesäpallovalmentaja näki hänet nuolemassa jäätelöä ja olisi halunnut autoonsa, 'mutta en menny'.
Kertoja, nainen, kertoo kuinka hän sitten meni poliisikouluun ja toimii nykyään poliisikuulustelijana 'kaikki rosvot antautuu heti'. Hän on käynyt Rovaniemellä (?) ostamassa pallohameen ja laitatti samalla mini-voguen päähänsä...
Olen pahoillani kun en muista tämän tarkemmin lauseita, muistan vain palan sieltä ja toisen täältä. Yritin jo googlata, tuloksetta. Toivottavasti te osaatte auttaa!
Vastaus
Etsitty teksti löytyy Rosa Liksomin lyhytproosakokoelmasta BamaLama (1993), sivuilta 107-111.
"Mie olin kova pesäpallonpellaaja pikkutyttärenä vaikka molin koko joukkuheen huonoin. Meilä oli valmentajana yks äijä kirkolta, johon mie tietekki ihastuin niinko kaikki muukki tyttäret. Muile se osti lemunaatia, mutta mulle se osti aina jäätelön ko mie olin siittä niin nätti. Ko mie nuolin jäätelöä, se laitto fleetale minun pitkän ja jouhevan tukan ja olis halunu minut authoonsa, mutta mie en lähteny. Isä sano kerran, että se äijä oli kirkonkylän konstaapeli. En mie silloin aatelu sen kummempaa, mutta jotenki se kuitekki jäi minun miehleen semmosena hyvänä vaikka vähän outona hommana." (s. 107)
"Minusta tuli semmonen kuulustelija, että kaikki syytetyt antauit heti. Ko minun etheen tuothiin oikein verinen murhamies niin meikäläinen ei keriny ko suun aukasta ja sieltä tuli tunnustusta joka suunthaan." (s. 110)
Kommentoi vastausta