Ennen aina sanottiin/kirjoitettiin: "Hajoita ja hallitse." Miksi nykyään sanotaan, että oikein onkin "hajottaa", ilman i:tä?

Kysytty

Ennen aina sanottiin/kirjoitettiin: "Hajoita ja hallitse." Miksi nykyään sanotaan, että oikein onkin "hajottaa", ilman i:tä. Eikö kantasana olekaan "haja-"? Esimerkiksi "raja - rajoittaa", "maja - majoittaa", jne. kaksitavuisista a-loppuisista kantasanoista muodostuu i:lliset verbit.
Kaksitavuisista o-loppuisista kantasanoistahan muodostuu i:tön verbi, esim. "valo-valottaa", "kulo - kulottaa", "irto- - irrottaa", jne.
Vai olenko hakoteillä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.

Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)

8 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kertoisipa kysyjä, milloin oli "ennen" ja missä silloin "aina" sanottiin/kirjoitettiin niin kuin hän siteeraa, toisin kuin "nykyään". Monet meistä 1960-luvun koululaisista ja 1970-luvun opiskelijoista muistavat edelleen kirjoittaa niin kuin suomentunnilla opetettiin ja suomenkirjassa neuvottiin.

Mainion koululaitoksemme oppikirjoissa ja mainion kirjastolaitoksemme tietokirjakokoelmissa on HAJOTTAA-ohje ollut nykyisen kaltaisena luettavissa yli puoli vuosisataa.
Esimerkiksi näissä kaikissa teoksissa esitetään i:tön muoto suositeltavana tai usein ainoana:
* Nykysuomen sanakirja, 1. osa (1951)
* Saarimaa: Kielenopas (1955) ja Pulkkisen uudistama laitos (1967)
* Setälä - Nieminen - Ojajärvi: Suomen kielen oppikirja (1964)
* Ikola: Suomen kielen käsikirja (1968) ja Nykysuomen käsikirja (1977)
* Mattila - Mäenpää - Ruoppila: Uusi sananiekka (1976)
* Itkonen: Kieliopas (1982)

Kirjasto opastaa tarkistamaan sanan oikeinkirjoitusmuodon vuonna 1990 ilmestyneestä sanakirjasta. Tätä sanaa koskeva ohje ei ole muuttunut 29 vuodessa, mutta miksi ei silti ohjattaisi käyttämään uusinta, meidän vuosikymmenellämme päivitettyä: www.kielitoimistonsanakirja.fi/ tai edes sen kirjaversioita vuosilta 2006 - 2012: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2870126 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.480391

Jos kysyjän historianopettaja oli kertonut sanonnan sen ikivanhassa muodossa, siitä ei seuraa että hajota-sana kirjoitettiin ja sanottiin AINA vanhan, horjuvan oikeinkirjoituksen mukaisena.

Ei todellakaan ennen aina kirjoitettu "hajoita ja hallitse". Lisäesimerkkinä mainittakoon laajalevikkinen, monena lisäpainoksena aikoinaan maakunnissakin aktiivisesti markkinoitu FACTA-tietosanakirjasarja (1. painos v. 1969).
D-alkuisissa hakusanoissa on Divide et impera -fraasin selityksen alussa suomennos "hajota ja hallitse".
Seuraavassa osassa on H-alkuisten joukossa hakusanana "hajota ja hallitse" juuri tuossa muodossa. Kummassakaan kohdassa ei näy i:llistä muotoa.

Kansakoulussa 1950-luvun lopulla opettajamme kirjoitti tuon lauseen "Hajoita ja hallitse" liitutaululle, ja se jäi mieleeni tuossa muodossa. Juuri siksi kysyin, onko i-tön muoto oikein, ja miksi. Sainkin vastauksen kysymykseeni.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.