Elias Lönnrot kertoo kievarin yöpymispaikan kiellosta Hämeessä.
Neuvottelut soutumatkasta ja palkkiosta suuren järven yli on hykerryttävä.
Radio-ohjelmassa ne on luettu ammoin. Mikä mahtaa olla lähdeteos?
Vastaus
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.
Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin joko kokonaan välttää niitä tai edeltäkäsin sopia soutajan kanssa kyytirahasta."
Savon puolelle edettyään Lönnrotin neuvottelu soutumatkasta ja palkkiosta etenee puolestaan seuraavasti: "Koska minulla sieltä olisi olluit maitse 1 3/4 peninkulmaa Toivolaan, tilasin itselleni soutajan, sillä matka oli ainoastaan näpeän pituinen. Lupasin miehelle 75 kopeekkaa, johon hän ensiksikin näytti olevan tyytyväinen. Mutta hieman mietittyään hän sanoi, ettei voinut suostua tehtävään niin pienestä palkasta, vrsinkin koska hänen oli kovan vastatuulen vuoksi melkein mahdotonta soutaa yksin. Enemmän tehdäkseni pilaa hänen merimiehenrohkeudestaan kuin toden takaa lupasin hänelle 50 kopeekkaa ja otin itse soutaakseniperille. Tähän ehtoon hän kernaasti suostui, etenkin kun huomautin hänelle, että tuuli kyllä ajelee hänet takaisin kotirantaan hänen tarvitsematta rahtuakaan vaivata itseään soutamisella."
Kommentoi vastausta