Eduskunnan täysistunnossa näkee puhemiehen korokkeen edessä pyödän, jonka ääressä oli aikaisemmin pikakirjoittajia. Onko siellä edelleen pikakirjoittajia, vai miten pöytäkirjasihteerit toimivat nykyisin? Äänitetäänkö puheet ja sitten puretaan tekstiksi, minkä jälkeen keskustelupöytäkirja julkaistaan virallisena?
Vastaus
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."
Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa
Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen äänestyksen kautta syntyneiden ääninauhojen pohjalta ja pikakirjoittajien omien muistiinpanojensa avulla tarkastamina."
Lisätietoa pikakirjoituksesta eduskunnassa on seuraavassa artikkelissa Räty, Unto: Valtiopäivä- ja kokouspikakirjoitus maassamme. Pikakirjoituslehti, 1972, nro 5.
Sain vielä pöytäkirjatoimiston ainoalta pikakirjoitustaitoiselta (Suomen pikakirjoitusyhdistyksen puheenjohtaja) tällaista tietoa:
"Ensimmäinen pikakirjoitustaidoton pöytäkirjasihteeri tuli taloon 80-luvun loppupuolella, mutta ymmärtääkseni useimmat pikakirjoittajat jatkoivat pikakirjoituksen käyttöä ainakin osittain vielä vuosien ajan, varmaankin vuosituhannen vaihteeseen karkeasti ottaen.
2000-luvulla käyttöön tuli digitaalinen äänitys ja muitakin sähköisiä järjestelmiä, joita operoidaan istuntosalin pyöreältä pöydältä käsin. Näppäimistöllä kirjoittamisen sijaan käytetään nykyään paljolti puheentunnistusta.
Eduskunnan työjärjestyksen mukaan täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tiedot tehdyistä päätöksistä ja asioidenkäsittelystä sekä täysistunnossa käydyt keskustelut. Pöytäkirjaan merkittävä puhe annetaan puhujan tarkastettavaksi. Puheen asiasisältöön ei saa tehdä muutoksia. Pöytäkirjan allekirjoittaa eduskunnan pääsihteeri. Pöytäkirja tallennetaan viipymättä yleisön saataville tietoverkkoon, jolloin se tulee julkiseksi.
Kommentit
Vielä 1980-luvun alussa oli valtakunnallisia ja kansainvälisiä pikakirjoitus- ja konekirjoituskilpailuja, kummatkin alansa järjestöjen hoitamina. Huipputuloksiin päässeet suomalaiset olivat usein eduskunnan kanslian henkilökuntaa, tai hyvät tulokset avasivat heille tien sinne. Konekirjoittajat (tekstinkäsittelijät) purkivat äänitteet, ja pikakirjoittajat vertasivat tulostetta omiin muistiinpanoihinsa.
Eduskunnan pikakirjoittajat pitivät Pikakirjoittajayhdistyksen kursseja työpaikallaan eduskuntatalon pienissä kokoushuoneissa. Oma perus- ja jatkokurssien opettajani kertoi olleensa siellä aikanaan oppilaana, ja vuorollani minä menin maanantai-iltaisin Arkadianmäelle mestareiden pienryhmätunneille.
Kommentoi vastausta