yliopistot

Tilaa aihepiirin yliopistot RSS-syöte
54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tietää, mitä pitää opiskella ja missä, jos on kiinnostunut metabolomiikasta. 270 Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.  https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipments/viikki-metabolomics-un…, https://www.oulu.fi/biocenter/, https://www.uef.fi/fi/palvelu/biokeskus-kuopio https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka...
Oliko Tarton Yliopisto Ruotsin toiseksi vai kolmanneksi vanhin yliopisto? 794 Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666. Lähteet: https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
Mitä eri yliopistopohjaisia koululinjoja Baltian maissa on mahdollista mennä opiskelemaan? Ja minkälaisilla keskiarvoilla esimerkiksi psykologiaa on päässyt… 529 Baltian maissa on yhteensä kymmeniä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja niissä eri oppiaineita, joten listaa on mahdotonta tehdä. Koulutusten pääsyvaatimukset vaihtelevat. Jokaisella maalla on oma sivusto opiskelemaan haluaville ulkomaalaisille. Näille sivuille on koottu laajasti tietoa mm. eri korkeakouluista sekä hakukriteereistä. Voit tutustua eri vaihtoehtoihin näillä sivuilla.  Viro: Englanninkielinen sivusto Study in Estonia:https://www.studyinestonia.ee/ Latvia: Englanninkielinen sivusto Study in Latvia: http://www.studyinlatvia.lv/ Liettua: Englanninkielinen sivusto Study in Lithuania https://studyin.lt/ Viro-instituutti tekee yhteistyötä Study in Estonian kanssa Helsingissä toimivassa Eesti Majassa. Heillä on suomenkielinen...
Onko College Fellowship merkitykselle suomenkielistä vastinetta, esim Fellow of Cambridge University College? 722 Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.   https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai… https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Miten etymologiaa pääsee opiskelemaan ja/tai millainen taustakoulutus etymologeilla yleensä on? Millainen koulutuspolku on tyypillinen etymologeille?… 723 Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Mistä kirjoista löytyisi tietoa 1900-luvun alun opiskelijan arjesta? 307 Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua: - Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990 - Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928) Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905. Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… 324 HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta. HYY / arkisto
Minkä kielisissä yliopistoissa ei tarvitse lukea englanninkielisiä kirjoja? 331 Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään. Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä. Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320 
Osaatteko kertoa, mitä kaikkea tieteellisiä luentoja on katsottavissa internetistä? 236 Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".   Tässä on joitakin linkkejä: http://podcasts.ox.ac.uk/open http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-...
Missä suomalaisissa yliopistoissa voi opiskella hammaslääkäriksi? 960 Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Lisätietoja yliopistojen sivuilta. Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/ Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a… Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/ Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
Helsingin yliopisto ei käsittääkseni enää ole valtion laitos, yliopistouudistuksesta johtuen, vaan säätiö tms. Kuitenkin tänään Kumpulan kampuksen ohi… 1466 Laki Suomen lipusta määrittelee, ketkä voivat käyttää valtiolippua: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380?search%5Btype%5D=pi…. Käyttäjien joukossa ovat mm. julkisoikeudelliset yliopistot. Yliopistolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558) mukaan säätiöyliopistoja ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Muut, mm. Helsingin yliopisto, ovat julkisoikeudellisia yliopistoja, ja niiden kuuluu siis käyttää valtiolippua.
Voiko jossakin ammattikorkeakoulussa opiskella kirjastonhoitajaksi? Jos, niin missä? Vai onnistuuko vain yliopistossa? Mitä keinoja / väyliä on valmistua… 1031 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät useita vastauksia kysymykseesi. Arkiston osoite on http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusanoiksi esim. kirjastonhoitajat, koulutus. Koulutusta annetaan ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Lisätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Onko kirjastotöihin vaadittavia informaatioalan opintokokonaisuuksia (20 ov / 35 ov tai mitä ovatkin nykyään) mahdollista suorittaa erillisopintoina… 10396 Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tarvitsee pätevöityäkseen kirjastoalalle 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, jotka joko sisältyvät tutkintoon tai ne on suoritettu sen lisäksi. Kirjastoalan korkeakoulutason koulutusta tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot ja Turun Åbo Akademi, sekä Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Näissä korkeakouluissa opiskelu on normaalia tutkinto-opiskelua. Tampereen yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen media opinto-ohjelmaa. Opinto-opas ja tietoa opinnoista löytyy täältä: http://www.uta.fi/sis/iti/index.html Oulun yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimusta: http://www.oulu.fi/...
Mistä saa tilastotietoa suomalaisten kouloutustasoista ja ammattiasemista (myös eläkkeellä olevat ja työttömät mukaan luettuina) nykyisin ja esimerkiksi 1980… 791 Opetusministeriön ylläpitämästä KOTA online -palvelusta voi hakea yliopistojen toimintaan liittyviä tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Mahtaisiko siitä olla apua? https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do
Yliopistolaki on uudistunut ja olen saanut sellaisen käsityksen, että aiemmat keskeytyneet yliopisto-opinnot voivat mahdollisesti vaikeuttaa yliopistoon… 935 Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014. Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi. Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa...
Löysin graduani varten kiinnostavan kirjan "Yliopisto - tieteen kehdosta projektimyllyksi". Ongelma on siinä että tieto alkaa olla vähän vanhentunutta, kirja… 1202 Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä: - Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna - Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011 - Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011 - Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009 Tiedepolitiikka ja yliopistot: - Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna - Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009 Yliopistojen...
Haluaisin tietää, mistä löytäisin listan oikeustieteellisen tiedekuntaan vuonna 2010 valituista henkilöistä? 925 Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi. Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta: oik-valintainfo@helsinki.fi. Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Miten työhön sijoittumisen kannalta eroavat yliopiston informaatiotutkimuksen opinnot ammattikorkean kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmasta? Mikäli… 1623 Opetusministeriön sivuilla on tietoa kirjastoalan koulutuksesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/Korkeakoulutas… . Kirjastoasetus on muuttunut 1.1.2010... "Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot" . http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/index.html Kirjastonhoitajan työnkuvan, oli hakija valmistunut sitten ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta, määrittelee yleisessä kirjastossa pitkälti työnantaja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä avoinna yksi kirjastonhoitajan paikka, jonka kelpoisuusehdot ja tehtävät on kerrottu...
Monellako suomalaisella (yli 35 vuotiaalla) on akateeminen loppututkinto?Joko ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi AMK-tutkinto? 2652 Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti. Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Löytyisikö jostain kuvausta 1600-luvun Turun akatemian "fuksiaisista"? Klingen yliopistohistoriasta en löytänyt kuin yhden valokuvan Uppsalan välineistöstä. 1258 Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647. Muita mahdollisia lähteitä: HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.]. (ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py? view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae...