Mikä oli Mika Waltarin sotilasarvo jatkosodassa? |
1142 |
|
|
|
Lukuisista Mika Waltaria käsittelevistä lähdeteoksista käy ilmi, että hän palveli sekä talvi- että jatkosodan (1941-44) toimittajana Valtion tiedotuslaitoksessa. Missään niistä, kuten ei Waltaria käsittelevillä nettisivuillakaan, kuitenkaan valitettavasti mainita hänen sotilasarvoaan. Kirjastotietokannoista Waltarista voi hakea tietoa asiasanalla: waltari, mika, http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. On myös olemassa Mika Waltari –seura, os. http://nimikot.nettisivut.fi/jasenyhdistykset/mika_waltari-seura/, jota kautta mahdollisesti voi saada asiasta lisätietoa.
|
Minä vuonna Mika Waltari meni naimisiin ja mikä hänen vaimonsa nimi oli? |
1439 |
|
|
|
Mika Waltari meni naimisiin v. 1931 Marjatta Luukkosen kanssa. Tieto löytyy mm. teoksesta Suomen kirjailijat 1917-1944.
|
Oliko Mika Waltari homo? |
1573 |
|
|
|
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -... |
Mikä oli Mika Waltarin ensimmäinen koulu ja minkä ikäinen hän oli koulun aloittaessaan? |
1850 |
|
|
|
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan... |
Oliko Mika Waltari mukana talvisodassa? |
1306 |
|
|
|
WSOY:n Internetsivuilla kerrotaan Mika Waltarin työskennelleen sotien aikana Suomen puolustusvoimien tiedotusyksikössä.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=450&lastname=Walta…
|
Mika Waltari on kirjoitanut tarinan Sotilas on kuollut ja tämä on julkaistu ainakin Lukittu laatikko ja muita kertomuksia (1978, 2000)- kokoelmateoksessa… |
1018 |
|
|
|
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
|
Mista saisin ostettua itselleni tai lainattua pidemmaksi ajaksi (3kk) Mika Waltarin italiankielisen kirjan L'avventuriero (Mikael Karvajalka)? |
565 |
|
|
|
Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
|
Mikä on Mika Waltarin ensimmäinen teos ja sen ilmestymisvuosi? |
803 |
|
|
|
Mika Waltarin ensimmäinen julkaistu kirja on Suomen Merimieslähetyksen 1925 julkaisema Jumalaa paossa - Kertomus Jumalan johdatuksesta.
|
Ulkomailla asuva tuttava lähestyi seuraavalla kysymyksellä johon toivon apuanne. Pitääkö seuraava lause paikkansa: "Mika Waltari, joka työskenteli Valtion… |
690 |
|
|
|
Mika Waltari oli toimittajana Valtion tiedotuslaitoksen palveluksessa vuosina 1941-1944. Lähde: Suomen kirjailijat 1917-1944. (SKS, Helsinki, 1981.)
|
Tiedättekö onko Waltarin Mikael Karvajalka käännetty venäjäksi, ja jos on, niin mikä silloin on kirjan nimi? |
780 |
|
|
|
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
|
Haen pojalleni "mika waltarin biografiaa" tai cv´tä. Asumme Wienissä. |
725 |
|
|
|
Internetistä löytyy kyllä runsaasti Waltaria käsitteleviä linkkejä, joista tarkoitukseen sopiva lienee esimerkiksi http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html.
Lisää linkkejä löydät kirjoittamalla esim. Alta Vistaan hakutermiksi "Waltari Mika" tai Fastiin Waltari Mika. Linkkien taso vaihtelee, mutta jyvät erottuvat akanoista suhteellisen helposti.
|
Haen 1-2 sivuista "vangitsevaa" yhteenvetoa Mika Waltarin romaanista "Sinuhe egyptiläinen". Mistä löytyisi ? |
780 |
|
|
|
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
|
Mika Waltari ja Helsinki. Helsinki Waltarin elämässä ja kirjoissa. Waltarin suhtautuminen Helsinkiin. |
1269 |
|
|
|
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja... |
Tarvitsisin listan kaikista Mika Waltarin kirjottamista teoksista. |
1120 |
|
|
|
Mika Waltarin kaikki teokset on lueteltu Simo Sjöblomin teoksessa "Mika Waltari - bibliografia". 1992. Tämä kirjallisuusluettelo on luettavissa
useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Netissä on myös aika kattava luettelo osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/mwaltari.htm
Katso tätäkin: http://www.minedu.fi/suomi80/eurooppa/kb/702a.html
|
Olen kirjoittamassa kirja-arvostelua Mika Waltarin kirjasta Tanssi yli hautojen. Tätä kirjaa on niin vaikea arvostella, että haluaisin apua. Löytyisikö joku… |
1558 |
|
|
|
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä... |
Miten saisin tietoa Mika Waltarin pienoisromaanista Vieras mies tuli taloon? Esim.tiivistelmänä. |
933 |
|
|
|
Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta... |
Mitkä Mika Waltarin teoksista on käännetty englanninkielelle? |
9644 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografian mukaan ainakin seuraavat Mika Waltarin teokset on käännetty englanniksi: Mikael Karvajalka (The adventurer), Johannes Angelos (The dark angel), Sinuhe egyptiläinen (The Egyptian), Turms kuolematon (The Etruscan), Mikael Karvajalka (Michael the Finn), Kuun maisema (Moonscape and other stories), Neljä päivänlaskua (A nail merchant at nightfall), Ihmiskunnan viholliset (The Roman : The memoirs of Minutus), Valtakunnan salaisuus (The secret of the kingdom), Vieras mies tuli taloon (A stranger came to the farm), Felix onnellinen (The tongue of fire), Mikael Hakim (The wanderer).
Lisäksi mainitaan teos The Sultan's renegade, alkuteosta ei mainita, mutta kyseessä saattaa olla Mikael Hakim. Englanniksi on ilmestynyt... |
Waltarin ehdotus muistomerkiksi: - rintakuva Tunturikadun rappuun - pisuaari Havis Amandan patsaan luo - pyramidi Lapinlahteen |
997 |
|
|
|
Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
|
Onko Mika Waltarin teoksia käännetty latvian kielelle? Jos on , niin mistä voisi löytyä. Latviassa ei ole näkynyt. |
1087 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) löytyy kaksi Waltarin teosta latviaksi:
Mes nemirsim nekad : romans no Somu 1939./40. gada kara / Mika Waltari ; tulkojusi Elza
Berzina. - Riga : Helmara rudzisa apgads gramatu draugs, 1943.
Alkuteos: Antero ei enää palaa.
NBN: f533486
sekä
Svesnieks ienaca seta / Mika Waltari ; no somu valodas tulkojusi Elina Zalite. - Limbazi :
Zelta abele, 1942.
Alkuteos: Vieras mies tuli taloon.
NBN: f515004
Kummankaan teoksen sijaintitietoja ei valitettavasti löydy suomalaisista kirjastojen
yhteisluetteloista. Fennica-aineistoa on kuitenkin sekä Turun yliopiston kirjastossa (http://www.utu.fi/kirjasto/) että Helsingin yliopiston kirjastossa (http://hul.helsinki.fi/hyk/). Siksi näistä kirjastoista voi asiaa... |