| Mistä löytyy tietoa Mika Waltari-kilpailusta? Ensimmäisen kilpailun voittaja oli Jyrki Tuulari 1987 romaanillaan Musta. |
45 |
|
|
|
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten palautuspäivä... |
| Muistelisin, että olen aikoinani lukenut, että Waltarin Sinuhe, egyptiläinen -kirjassa käytetään eri sanoja epätavallisen vähän. Luulin, että näin tiedon… |
84 |
|
|
|
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla? |
| Taustatietoja Waltarin Turms kuolemattomasta |
48 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003) |
| Onko missään tietoa, kuka mahtaa olla Suomen filmatuin kirjailija? Eli kenen teoksista on tehty eniten elokuva- tai tv-sovituksia. |
19 |
|
|
|
Kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi, sillä televisiosovituksista ei löydy kattavaa luetteloa. Jos puhutaan valkokangassovituksista, vastaus on Mika Waltari. Waltarin tuotantoon perustuu 36 pitkää elokuvaa. Waltarin proosatuotannosta on sovitettu esimerkiksi kaksi ensimmäistä Komisario Palmu -elokuvaa, Vieras mies tuli taloon (kaksi sovitusta 1938 ja 1957) ja Sinuhen Hollywood-filmatisointi The Egyptian (1954). Waltarin näytelmiin perustuvat esimerkiksi Kuriton sukupolvi (kaksi sovitusta 1937 ja 1957), Gabriel, tule takaisin (1951) ja Noita palaa elämään (1952). Waltari kirjoitti myös alkuperäiskäsikirjoituksia, mm. elokuviin Kulkurin valssi (1941) ja myöhäisempiin Palmu-elokuviin.Waltari-filmatisoinneista tietoa löytyy Kari... |
| Mistä kirjasta on lause, joka menee jotenkin näin: kauheaa tämä epäselvä jakso syntymän ja kuoleman välillä? |
87 |
|
|
|
Waltarin kertomuksessa Lapsi isä sanoo lapselle: ”elämä on vain musta kuilu keskellä vaaleavihreää kevättä, ohut lanka syntymän ja kuoleman välillä.” Kyse lienee tuosta sitaatista.Kertomus sisältyy Viisi ässää -kokoelmaan. Ensimmäisen kerran tarina on julkaistu Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1931. Lehden voi lukea sähköisesti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta (24.05.1931 Uusi Suomi no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto). |
| Mitkä Mika Waltarin kirjoista on käännetty tanskaksi? |
53 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Mistä löytyy Mika Waltarin runo ”Ragusan helmi”? |
69 |
|
|
|
Ragusan helmi oli alkuperäinen nimi Waltarin runolle, joka löytyy kirjasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978 nimellä Ja lopuksi. Nimi on peräisin Unto Salmiselta, joka Esko Salmisen muistelmien mukaan on Waltarin suostumuksella muokannut myös runon tekstiä:
– Unto Salminen kirjoitti runoja, kokoelmiksi asti. Mika Waltarin luvalla hän muutti yhtä tämän runoa. -- Mika kirjoitti sen 21-vuotiaana ja Unto on sen Mikan luvalla korjannut. --
– Runon alkuperäinen nimi oli 'Ragusan helmi'. Unto risti sen uudestaan: 'Ja lopuksi'.
(Esko Salminen, Elämä Eskona)
|
| Olen kuullut televisiosta, kuinka Mika Waltari kirjoitti etruskeista ja kuinka he mielikuvituksen voimasta aineellistuivat niin pitkälle, että Waltarin koira… |
217 |
|
|
|
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden... |
| ”Minä etsin tätä päivää löytääkseni siinä aavistuksen huomispäivästä.” Mika Waltari on mainittu tuon sitaatin lähteeksi, mutta missä yhteydessä hän on näin… |
92 |
|
|
|
Näin mietiskelee nuori Mika Waltari teoksessaan Yksinäisen miehen juna (1929). Nuori kirjailija on ehtinyt matkallaan Budapestiin, kun tällaiset ajatukset heräävät.
Rafael Koskimies arvosteli Yksinäisen miehen junan Uusi Suomi –lehdessä 24.11.1929. Voit lukea arvostelun Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä:
Uusi Suomi 24.11.1929 s. 12
Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna (1929), s. 81 |
| Löysin mummini Sinuhe egyptiläisen välistä käsinkirjoitetun runon, joka on otsikoitu: "Mika Waltari, Syksy 1939". Runo alkaa näin: "Miten hehkuivat… |
218 |
|
|
|
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
|
| "Katsotko samaa kuuta sä valoissa vieraan maan, vaiko jo toista suuta suutelet parhaillaan" Voisiko olla joku Mika Waltarin runo? |
286 |
|
|
|
Noilla riveillä alkaa Mika Waltarin runo Täysikuu. Runon voit lukea esimerkiksi teoksista Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 (1969) ja Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (1979).
https://finna.fi/Record/lumme.1451912
https://finna.fi/Record/lumme.742229
|
| Mistä löydän sadun puhuvista autoista( kilpa-auto, rättisitikka,kuorma-auto) jotka keskustelevat kuinka joutuivat romuttamolle. Kaikki olivat olleet kolarissa… |
323 |
|
|
|
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin... |
| Mikä on ihmisen "ikuinen jano"? Olisko Sinuhen suusta sanottua? |
159 |
|
|
|
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja kuvitelmaa eikä... |
| Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… |
296 |
|
|
|
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -lyriikkaa ilmestyi –... |
| “Niin ehkä tosiaan katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi, koska sen on pakko riittää. Vain aavistus, tunne toisen ihmisen, kaltaisensa,… |
279 |
|
|
|
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)
Runosäkeitä seuraa etsitty lainaus... |
| Osaisitteko nimetä Helsinkiin (tai lähialueille) sijoittuvissa kirjoissa mainittuja paikkoja, joissa voisi käydä? Esimerkiksi ihan vain katuja tai puistoja,… |
232 |
|
|
|
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:
Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."
https://finna.fi/Record/piki.4429821
Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."
https://finna.fi/Record/piki.4859228
Kjell Westö on kuvannut tarkasti Helsingin historiaa ja... |
| Mika Waltarin nuoruusruno, jota Esko Salminen siteerasi Arto Nyberg -ohjelmassa. |
2763 |
|
|
|
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t… |
| Olisi hakusessa tämä Mika Waltarin viite (teos ja sivunumero). Mahtaisiko löytyä tätä kautta? :) "Onni – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä… |
229 |
|
|
|
"Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois."
Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493 |
| Mika Waltarin teksti. |
539 |
|
|
|
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
|
| Törmäsin nettiä selaillessani Mika Waltarin kirjaan nimeltään "The Truth about the Schley Case." https://www.amazon.com/truth-about-Schley-case/dp/B009S77EW8… |
323 |
|
|
|
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&recPointer=3&bibId=9610319&... |
Kysy kirjastonhoitajalta