vuodenajat

Tilaa aihepiirin vuodenajat RSS-syöte
25 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on talvehtia sanan vastakohta. Jos linnut talvehtii etelässä, mitä voi sanoa, jos joku viettää kesää vaikka pohjoisessa? 129 Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein...
Kenen runo ja miten tämä jatkuu? Tykkään tästä, enkä nyt löydä mistään. Tekoäly ehdottaa Kaarina Helakisaa, mutta epäilen tätä. Keväällä toivotaan olisipa… 137 Vuodenaikoja toivotaan Tuula Kallioniemen Vuodenaikalorussa, joka sisältyy Kallioniemen ja Sinikka Raikusen kirjaan Lukukirja : satulakka, viestivakka, tietopakka. Sen lisäksi runo on mukana esimerkiksi kokoomateoksen Satusaari osassa Lumottu metsä.
Muuttuuko maan vetovoima vuodenaikojen mukaan? Tai vaikuttaako auinko/kuu maanvetoimaan vuodenaikojen mukaan. Kysymys perustuu pohdintaan, Talvisin askel/olo… 90 Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
Tiede-lehdessä 10/24 kerrottiin: "Jotta puu voi varautua talveen, lisääntyä ja tuottaa hedelmiä oikea-aikaisesti, on sen ymmärrettävä, mikä vuodenaika on… 157 Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Onkohan mahdollisesti mitään kotimaisia teoksia (novelleja, romaaneja tai runoja), jossa olisi mitään mainintoja Matinpäivästä/Ensimmäisestä kevätpäivästä 24.2? 142 Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja. Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Mistä löytyy lyhyitä talvisia tarinoita? 139 Tässä muutama talvinen tarina: Valon pilkahduksia (Oppian 2023) Marklund, Liza: Halkovaras Knausgård, Karl Ove: Talvi Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua) Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua) Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina. Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
En osaa sanoa millä vuosikymmenellä kirjoitettu, mutta itse syntynyt 1981. Eli hakusessa iso satukirja jossa oli joka kuukaudelle oma satu. 126 Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen: Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955) Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961) Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984) Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Lautapelistä kysymäs jonka nimes on 3 t kirjaimella alkavaa sanaa kun olen ne unohtanut. siinä pelis laudas kuukaudet ja hienot kuukausien juttujen kuvat ja… 191 Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri.
Isäni (s. 1921) lausui vanhoilla päivillään kansakoulussa oppimansa runon jossa kerrottiin ainakin maaliskuusta, mikähän runo mahtoi olla? 181 Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.  Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia). Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä. 01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Mistä puu tietää että on syksy? Eli mikä saa sen ottamaan lehtivihteän (?) talteen ja mikä tekee ruskan? 896 Kasvien selviytyminen pitkästä epäsuotuisasta vuodenajasta edellyttää syksyistä talveentumista, jonka aikana muutokset aineenvaihdunnassa parantavat kasvin kykyä sietää pakkasta, routaa ja muita talvisia stressitekijöitä. Varsinkin puilla tärkein talveentumisen käynnistämistä ja ruskan alkamista ajoittava tekijä on valon määrän vuotuinen vaihtelu eli lyhenevä päivä. Valojakso ei kuitenkaan ole ainoa talveentumiseen vaikuttava ympäristötekijä, vaan myös alhaiset lämpötilat edistävät prosessia. Kausivihannilla lajeilla eli kasveilla, jotka pudottavat lehtensä, ruska on näkyvä merkki talveentumisen käynnistymisestä. Ruskan värit alkavat hehkua, kun lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota. Kasvi kuljettaa lehdistään varteen ja silmuihin...
Luin jostakin, että ihminen tarvii unta yhtä paljon kesällä ja talvella..Rohkenen hiukan epäillä...Olen itse jo lähellä 60 vuotta ja "tutkinut" asiaa kymmenien… 296 Kysymyksessä esitetylle huomiolle koetun unentarpeen vähenemisestä valoisana aikana voi löytää selityksen esimerkiksi valon ja unen terveysvaikutuksia perusteellisesti tutkineen Timo Partosen kirjasta Lisää unta : kiireen lyhyt historia (Duodecim, 2014). Valo tahdistaa elimistömme sisäisen vuorokauden maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaan ulkoiseen vuorokauteen. Päivän pituus antaa tahdin sisäisen kellomme toiminnalle ja säätelee vireystilaamme - sarastus ja valo virkistävät, hämärä ja pimeys väsyttävät. Partonen kuitenkin muistuttaa, että riittävä uni on ihmisen perustarve - vuorokauden 24 tunnista aikuisen olisi nukuttava keskimäärin kolmasosa, oli sitten kesä tai talvi.
Asiakkaamme etsii vanhaa runoantologiaa, jossa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Runot on ryhmitelty kirjaan vuodenaikojen mukaan, ja otsikoitu tyyliin:… 632 Etsitty kirja lienee Yrjö Kaijärven ja Leo Tiaisen toimittama Suomalainen maisema runoudessa ja maalaustaiteessa (Tammi, 1946).
Etsin äitini joskus lukemaa runoa tai satua. Siinä enkelit virkkaavat lumihiutaleita ja lumipyryt johtuvat siitä, kun enkeli kompastuu ja hiutaleet leviävät… 673 Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958). Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Työskentelen autisminkirjon oppilaiden kanssa alakoulussa ja etsimme aamupiiriimme uusia kappaleita liittyen viikonpäiviin, kuukausiin, vuodenaikoihin,… 1200 Tässä muutamia vinkkejä. - Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka - Ken on syntynyt tammikuussa - Numerot / trad. - Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka - Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta - Väriarvoituksia / Perkiö, Soili - Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari - Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen - Värit / Perkoila, Mikko - Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
Pyöriikö maapallo akselinsa ympäri siten että aurinko on aina lähempänä päiväntasaajaa? Selittäneekö sellainen pyörintä myös sen, että päiväntasajan alueet… 2207 Lämpötilan ja vuodenaikojen vaihteluun ei vaikuta maapallon eri alueiden tai edes koko maapallon kulloinenkin etäisyys auringosta, vaan se kulma, jolla auringonsäteet Maahan osuvat. Maa kiertää aurinkoa ellipsin muotoisella radalla, jolla sen etäisyys auringosta vaihtelee vain 3 prosentin verran. Lämpötilaerojen takana onkin sen sijaan Maan akselin kaltevuus. Maa on kiertorataansa nähden 23,5 astetta kallellaan, ja sen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorollaan kallistuneena aurinkoa kohti. Pohjoisen pallonpuoliskon vuorolla me koemme kesän: aurinko nousee taivaalla ylemmäs, valoisa aika on pidempi ja lämpötila korkeampi. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla siis vallitsee talvi. Napa-alueilla ero on suurin, sillä...
Voisitteko suositella teoksia, jotka liittyvät neljään vuodenaikaan ja niiden vaihtumiseen. Kaikki käy, elokuvat, runous, musiikki ja proosa. 1355 Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa. Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979) Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009) Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006) Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009) Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004) Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010) Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011). Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat. Musiikista varmaankin tunnetuin...
Miten päättyy vanha runo "Tammi-, helmi-, maaliskuussa meillä tuima talvi on jne.". Mitkä ovat marraskuu-joulukuun säkeet? 3895 Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi. Lähteet: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Mistä löytyisi sesonkisyömisestä, eli milloin erilaiset vihannekset ovat parhaimmillaan Suomessa. Sienien, mansikoiden yms. kaudet on helppo tietää. Mutta… 715 Mats-Eric Nilsson luetteloi kirjassaan Aitoja makuja ympäri eri raaka-aineita vuosikauden mukaan. Siinä kerrotaan muun muassa, että mandariinit ovat parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun. Muita kausiruokateoksia ovat mm. Tuuli Kaskisen Kausiruokaa - Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville ja Ewa Skiöldebrandin Parasta kausiruokaa.
Kaipalisin cd- levyjä joissa olisi lasten syys-lauluja. Perinteiset laulut alkavat jo päiväkoti elämässä tuntua tylsiltä, joten uudet laulut tulisi tarpeeseen. 4346 Tässä 2000-luvun jälkipuoliskolla julkaistuja lastenmusiikkilevyjä, joilta löytyy ainakin yksi syysaiheinen laulu: Komppiainen: Ominaisuus yhteinen. "Kanan syystakki" Minä itte -orkesteri: Kippurallaa. "Syysjuhla" Pikkumetsän esiopetus. "Syysmaalari" Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Ihmekolmoset vauhdissa. "Syksy"
Etsin runoa/värssyä kuukausista. Muistissani on vain yksi kohta joka koskee joko huhti-, tai maaliskuuta jotenkin näin; Maaliskuu tuo sanomaa saapumasta kevät… 2347 Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.