virret

77 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–77.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin sanoja ja säveltä (joko levy tai vaikka nuotit) sellaiseen lasten/nuorten virteen joka alkaa "Olen pieni ja onnellinen, isä suurin on taivainen. Minä… 1998 Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Missä kaunokirjallisissa kirjoissa (suomalaisissa) veisataan virsiä? - A. Kiven Kihlaus ja Nummisuutarit tiedossa. Myös ivamukaelmat kiinnostavat. 1440 Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista. Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille; Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145. Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta. Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Onko tällaista laulua tai virttä suomennettu "Thy justice is the gladdest thing creation can behold"? Miten sen alkusanat kuuluvat suomeksi? 794 Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Etsin suomenkielisiä sanoja ruotsalaiselle virrelle Pärleporten, joka alkaa "Som en härlig guddomskälla" (säv. Alfred Dulin, san. Fredrik Bloom). Suomeksi nimi… 2187 Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314…. Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Mistä löytäisin Titanic hymnin sanat suomeksi: "Sua kohti Herrani?" Kiitos vastauksestasi. 15123 Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi: - Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999. - Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa. - Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001. - Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000. - Virsihelmiä. WSOY, 2006. Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin. "Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah...
Onko ruotsalaista virttä/hengellistä laulua SE VI GÅ UPP TILL JERUSALEM suomennettu? 1011 Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Olin rippikoulussa 1944-45 Kangasniemellä. Oli opittava ulkoa ns.rippivirsi. En muista virrestä paljoakaan, ainoastaan ..."mä pyydän armahdusta, oi Herra… 1203 Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu: "Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!" Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole. Hallio, Kustaa...
Mistä laulusta nämä sanat, jotka löytyvät usein muistovärssynä, olen kuullut myös laulettuna: Kauniina nauhana vuosien päivät. Helmenä jokainen muistoksi… 7367 Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Mikä on englanninkielinen nimi laululle Sua kohti herrani? 1092 Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Kenen runosta mahtaa olla katkelma "...opeta silloin metsä mua loistaen lakastua"? 703 Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Etsin romaanisuomennosta varten tietoa, onko näillä kahdella ruotsalaisella virrellä suomenkielisiä vastineita: Din klara sol går åter opp, I denna ljuva… 1322 Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu: Taas saapui suvi Pohjolaan, niin käy, oi sielu, laulamaan ja armon Herraa kiitä! Niin kukkeaksi maan hän loi, sen lahjojaan taas kantaa soi, nyt etkö kiittäis siitä? Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Etsin erästä Jorma Hynnisen hengellisten laulujen teosta/cd-levyä. Muuta en tiedä kuin julkaisuvuoden 2004 ja siinä on virsiä? 1424 Vihjeittesi perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen (urut) levytys: "Herrasta veisaa kieleni : savolaisia herännäisvirsiä". Julkaisija on Herättäjä-Yhdistys v. 2004. Kokoelmassa on vuoden 1938 virsikirjasta poimittuja, lähinnä Pohjois-Savosta kerättyjä toisintoja alunperin ruotsalaisista ja saksalaisista virsistä. Monessa virressä on Oskar Merikannon 1920-luvulla tekemä alku- ja loppusoitto (preludi ja postludi). Tekstiliitteessä on mukana virsien sanat. Kyseinen CD-levy on saatavilla mm. HelMet-kirjastoista. Voit selata J. Hynnisen tuotantoa HelMet-tietokannassa tekijähaulla "Hynninen, Jorma" edeten tuloslistalta rivin "Hynninen, Jorma (Bar)" tietoihin klikkaamalla ko. riviä kerran. Voit myös...
Kysyisin onko teillä tietoa, mikä on virren numero kun kyse on sellaisesta virrestä kuin Herra rakkaastani tunnen iloa? 850 Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Kuinka tämä lasten virsi kuuluu suomeksi: Gud som haver barnen kär, se till mig som liten är, vart jag mig i världen vänder ... Etsin tekstiä lainaajalle… 4217 Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää. Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Onko teillä virsikirjoja. Siis sitä uusinta painosta. 937 Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy virsikirjan uusin painos sekä nuottijulkaisuna että tekstilaitoksena. Tarkat saatavuustiedot voit etsiä aineistotietokannastamme ( http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ ) esim. selaushakuna kirjoittamalla nimekkeeksi virsikirja.
Onko teillä siellä kirjastossanne semmoista lasten virsikirjaa? En varaa , mutta halusin vain tietää, että voisin lainata sen joskus. 1269 Lasten keskus on julkaissut nuottijulkaisun LASTEN VIRSI. Siinä on myös virsien sanat. Kirjaa on varmaan useimmissa kirjastoissa.
"Levolle lasken, Luojani..." Miten mahtaa kuulua koko säkeistö oikeassa muodossaan ja mistä se on peräisin? 52474 Virren pohjana on tuntemattoman englantilaisen kirjoittama lasten iltarukous. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1860 lastenlehdessä Varpunen muodossa: Levolle laskeun, Luojani, ole armias suojani, sijaltani jos en nousisi, ota taivaaseen tykösi. Virsikirja 1938: 552, 1986: 563 Uudempi muoto kuuluu löytyy esim. Kotien rukouskirjasta (Lasten Keskus Oy, Helsinki 1991): Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi.