virret

Tilaa aihepiirin virret RSS-syöte
77 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten on virsi vanha kokonaisuudessaan levolle laskeun luojani armias ole suojani. 5605 Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin: Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi. Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena: Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi! Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Onko totta että virrestä "Soi kunniaksi luojan" voi olla erilaisia versioita kun yksi osa kuuluu ainakin näin ...sen rakkautta pohjaa ken koskaan pystys… 1599 Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan". Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Onko olemassa äänitettä, jolta löytyisivät kaikki nykyisen virsikirjan jouluvirret? 700 Jouluvirsiä sisältäviä äänitteitä on paljonkin. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyy niistä luettelo: https://viola.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=joulu%3F+and+virret&s… Näissä äänitteissä on kuitenkin vain osa jouluvirsistä. Yksi äänite sisältää kaikki jouluvirret, mutta se on vuodelta 1983, eli ajalta ennen uutta virsikirjaa. Äänite on vain c-kasettimuodossa: Kaikki kansat riemuitkaa : virsikirjan jouluvirret (Pohjalaisen musiikin ystävät, 1983) Virret.net-sivustolta voi hakea virsiä mm. kirkkovuoden mukaan. Sivustolta löytyvät ja sitä kautta voi myös kuunnella esimerkiksi virsikirjan jouluvirret: http://www.virret.net/cgi-bin/linnea.pl?document=taso2
Tietäisiköhän kukaan millä nimellä virsi “Sustain Us by Thy Mighty Word.” tunnetaan saksankielisessä Euroopassa? Kenen sävellys ja sanoitus tämä on? Tämä on… 544 Tutkimieni lähteiden mukaan Lützenin taistelussa laulettu virsi on Verzage nicht, du Häuflein klein (Evangelisches Gesangbuch, virsi 249). Myöhemmin siihen on viitattu myös nimillä Schwanengesang Gustav Adolfs ja Gustav Adolf's Feltlied. Teksti on kirjoitettu virren Kommt her zu mir, spricht Gottes Sohn (EG 363) melodiaan. 1400- ja 1500-lukujen taitteeseen ajoitetun kansanlauluksi luokitellun sävelmän tekijää ei tunneta. Virren sanojen kirjoittajastakaan ei ole täyttä yksimielisyyttä: tekijäksi on esitetty jopa Kustaa II Adolfia, mutta todennäköisimmät ehdokkaat ovat Jakob Fabricius ja Johann Michael Altenburg. http://www.volksliederarchiv.de/verzage-nicht-du-haeuflein-klein/ http://www.liederdatenbank.de/song/11460 http://www.evangeliums....
Tiedustelisin, löytyisikö esim. netistä tietoa siitä, mitkä körttien Siionin virret löytyvät luterilaisesta virsikirjasta ja millä numerolla. Olen menossa… 893 Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html. Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen http://evl.fi/virsikirja. Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…). Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Löytyiskö Päivä vain (virsi 338) säertyksellistä nuottia? Säveltäjä on Oscar Ahnfelt 1272 Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Etsin kolmen englanninkielisen virren suomennosta tai ainakin tietoa siitä, onko niitä suomennettu. Virsikirjasta en ole niitä löytänyt. Virret ovat: Dear Lord… 1004 John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29… Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun...
Hautausmaalla eräässä hautakyltissä on seuraavanlainen runo: Mun sydämen on suruinen. Ain kuolemaani asti. Helwetin waiwa tulinen. Siis valitan vaikiasti… 916 Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan. Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Sentenced-yhtyeen The Funeral Album –levyn kansivihkosessa on seuraavanlainen runo: On kaikki tässä elossa Niin katoavaista aivan Ja murhe seuraa murhetta Ja… 897 Runo, tai itse asiassa hautajaisvirsi, on tosiaan Bengt Jakob Ignatiuksen kirjoittama. Levyn kansivihossa julkaistu on vain osa virrestä, ja se sisältyy virsikokoelman osastoon Valmistautuminen kuolemaan. Virsi on innoittanut myös kirjailija Timo K. Mukkaa. Erno Paasilinnan Timo K. Mukka: legenda jo eläessään –kirjassa (1974, s. 155) kerrotaan, että Mukka ehdotti kirjansa Koiran kuolema motoksi kahta säkeistöä tästä virrestä, joka oli hänen isänsä Eemeli Mukan mielivirsi. Tämä virsi on yksi Ignatiuksen sepittämästä noin 50 virrestä, jotka on julkaistu virsikokoelmassa Uusia Suomalaisia Kirkko-Virsiä vuonna 1824. (Lähde: Suomen sana: kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto 8, 1964). Virsien lisäksi Ignatiukselta on julkaistu mm. saarnoja...
Olisin tarvinnut tällaisen virren suomenkieliset sanat. There is a green hill faraway, outside a city wall. Mistä saisin ne? Kiitos! 580 Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument. Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Osa erään virren sanoista kuuluu näin: "Sun on Jeesus alkamasi, uskoni ja kilvoitus. Sun on myöskin hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut,… 1844 Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä: http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd… Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän: 1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä. 2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään. 3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
Onko musikkipuolella hengellisiä cd-levyjä? Onko mitään turkulaisten kuorojen ääniteitä virsiä ja hengellisiä lauluja? Onko Turun tuomiokirkkossa äänitetty? 563 Tutun tuomiokirkossa äänitettyjä cd-levyjä Helmet-hausta: Virgo Maria / Turun tuomiokirkon nuorisokuoro Äänitetty Turun Tuomiokirkossa tammikuussa 2012. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2065836?lang=fin Nocturne : organ recital at the Turku Cathedral / Ville Urponen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083867?lang=fin Piae cantiones / Niklas Winter Quartet, Camerata Aboensis Ensemble http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1612175?lang=fin Tutun tuomiokirkossa äänitettyjä cd-levyjä Vaski-kirjastojen hausta: Miserere mei https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Symphonische fantasie und fuge [Äänite] : op. 57 https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&...
Onko seuraavia lauluja ja virsiä suomennettu? Böjd under korset (text och melodi: Joël Blomqvist) Jesus, du gick till korset (text och musik: Erika Möller,… 1374 Ainakin seuraavista löytyy suomennoksia: Han på korset han allena, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 141 (suomennos Pekka Kivekäs) Jesus för världen, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 45 (suomennos Niilo Rauhala) Böjd under korset, useita suomennoksia, evankelisen herätysliikkeen nykyinen Siionin kannel numero 41 ja Adventtikirkon Seurakunta laulaa numero 155 (suomennos Emanuel Tamminen, uudistanut Lauri Thurén, http://sley.fi/sk41%20 ), Suomen lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä numero 41 sekä vapaakirkkojen Hengellinen laulukirja numero 101 (suomentaja ?), lestadiolaisen herätysliikkeen (osan) Siionin matkalaulut numero 49 (Emanuel Tamminen, uudistanut Tapio Vähäkangas), aikaisempi Siionin kannel...
Onko näitä lauluja suomennettu: "Praise My Soul the King of Heaven" ja “The King of Love My Shepherd Is”? Kiitos! 1252 Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan. "Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan. "The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
Miten jatkuu virsi levolle laskun luojani kaksi viimeistä riviä Levolle laskeun luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota… 2829 Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa. Taivas on kirkas, kaunoinen. Siellä on armas lapsosen. Siellä on aina seijes sää. Päivä ei konsaan pilveen jää. Lapseksi tee mua taivahan, maista jo matkaa kulkeissan. Täällä jo taivas rintaan tuo. Nukkua helmaas nyt mun suo. Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon: Ilta on tullut, Luojani. Valvoen ollos suojani! Aamulla jos en nousisi, Taivaaseen ota tykösi. Tästä huolimatta...
Löytyisikö hanuri-nuottia (esim. Veikko Ahvenainen) lauluun Päivä vain ja hetki kerrallansa 1527 Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän. Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Onko Charles Spurgeon tehnyt virsiä? Mitä niistä on suomennettu? 1007 Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi… Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Onko Charles Wesleyn virttä "Oh, for a thousand tongues to sing My great redeemer's praise" suomennettu? Miten se suomeksi alkaa? kiitos. 680 Valitettavasti Charles Wesleyn virttä "Oh, for a thousand tongues to sing" ei löydy suomennettuna.
Etsiskelen vanhan virren nuotteja. Kyseessä on virsi nimeltään "Pois makea maailma jää" 1770 Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt. Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001. Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Mistä virsikirjasta löytyy vuoden 1938 virsikirjan virsi numero 451 sanoilla "Ah, mit' onkaan elo tääll', tuska, vaiva, tuskan pääll'?" Vuoden 1701 versio on… 2762 Suomalainen wirsi- ja ewankeliumikirja : siihen sopiwain kappalten kanssa. - Helsinki : [S.n.], 1857. - 352 s. : kuv.(sid.). (Wasta uudesta ojennettu 1857. Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1884.) Virsi 273 1. Ah! Mik ompi elom´ tääll´? Tuska waiwa tuskan pääll´, Työ ja meno lewotoin, Silloink' kuin se paras on. . 2. Mik´on aikam´ lyhyinen? Sota alinomainen; Yksi toistans` waiwalla, Witsaa pahall´ tawalla 3. Mikä jumalisuus meiss´? Heikko, wajaa, joka tiess´; Emme Herran tuomioll’ Sen kautt´ autuaaks´ taida tull´. 4. Mik’ on riista, tawara? Lika, multa katoowa; Rikas pian köyhtyy kyll´, Murhe myöt´ on molemmill´. 5. Mik´ on korkee kunnia? Kukkula kuin kukoistaa; Karsaast katsoo kadet pääll´, Jos on joku arwoss...