virret

Tilaa aihepiirin virret RSS-syöte
77 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Ransk. Marc-Antoine Charpentier säv. n. 1695 kauniin kappaleen " Une jeune pucelle". Kun kuulee virren 566, "Yö joutuu etehemme" tai "Valmistu Herran kansa,… 253 Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz". Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks mit mir. ...
Wikiwandissa kerrotaan, että teoksessa Uusia virsiä 2009 (Kirjapaja) Suomennokset Pekka Kivekäs olisi Ylva Eggehornin ja Benny Anderssonin laulun Kun tulit… 241 Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa on kolme Ylva Eggehornin tekstin suomennosta, mutta mikään niistä ei ole Benny Anderssonin säveltämä. Wikiwandissa mainittua neljättä laulua ei kokoelmassa ole.  Etsitty Eggehornin ja Anderssonin virsi juhlistaa vuosituhannen vaihtumista. Se alkaa sanoilla Så kom du då till sist ja sen varsinainen nimi on Innan gryningen. Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta löytyy virrestä vain ruotsinkielisiä viitteitä. Jos kuitenkin etsii Wikiwandissa mainitun neljännen laulun suomenkielisellä muodolla Kun tulit viimein, sellainen löytyy ruotsalaiseen julkaisijan kokoelmasta Helmiä : psalmer och sånger på finska (ISBN 978-91-526-3487-5). Tätä teosta on vain Kuopion taideyliopiston kirjaston kokoelmissa, joten täyttä...
Tarvitsisin vuonna 1880 käytössä ollutta virsikirjaa, joka käsittääkseni on vuoden 1701 laitos. 229 Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227. Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Mikä on ollut Virsikirjan painoksen 1886 virsi nro 416? Wikipediaan on listattu osa tämän painoksen virsistä, mutta nro 416 (kuin myös 415, molemmat otsikon … 191 Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886 hyväksytyssä virsikirjassa virsi 416 on Sun, Jesus, armos puoleen. http://koraali.fi/1886/416.html
Onko Carl David af Wirsénin virttä ”En vänlig grönskas rika dräkt” (nk. Sommarpsalm) käännetty suomeksi? 1138 Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä. Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig...
Kenen kirjoittama ja mistä teoksesta: Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään, mikä säilyä voisi maan päällä! Ilo hetkessä haihtuvi maailman tään, kuni kuihtuvi… 209 Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622. Virren tarinan voit lukea tästä linkistä: https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
Minulla on Jo pitkään ollut ongelma erään kadonneen virren/lastenlaulun kanssa. 344 Lauluja ja virsiä on melko monia samantapaisista aiheista. Kaikkein tutuimmat laulut löytyvät Vahvikkeen sivulta. https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/laulunsanat Sieltä löysin vanhan tutun On meillä metsässä nuotiopiiri. Virsiä voi hakea avainsanoilla Virsikirja.fi palvelusta. Nuoren seurakunnan veisukirjasta löytyy rippikoululauluja. Helmet.fi Itse katselin muutamia virsiä, jotka voisivat olla tarkoittamasi laulu (eivät kuitenkaan ihan käy yhteen) Partiomessussa on nuortiopiiriä, Jumala loi auringon, Kun päivä laskee Emmaukseen virressä murretaan leipää,  Kenties joku lukijoista muistaa heti oikean laulun ja liittää sen kommentiksi.  
Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… 331 Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin: Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin") Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B)
Äitini on laulanut lapsena (s.1928) ilmeisesti koulussa laulua, josta muistan että kyynel putoaa mereen, muuttuu helmeksi, "aallon pyörteissä(?)" jotakin ja … 488 Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/ Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm  (123: Sylvian laulu).   
Onko ruotsinkielisen virren "En vänlig grönskas rika dräkt" (Waldemar Åhlen) sanoja suomennettu? 947 Kyllä on. Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201). Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986. Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889. Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933. Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.   Lähteet: https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4 Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Anna-mari Kaskisen runo jossa kerrotaan helminauhasta? Kiitos 1055 Kyseessä saattaisi olla Edvard Eversin virsi, jonka Kaskinen on vuonna 1996 kääntänyt Ruotsin kirkon virsikirjaan nimellä Helminauhat, niityt lauhat.
Verkkovirsikirjassa kerrotaan virren 343 Voisinpa Jeesuksestani tarinassa, että "Sävelmä, johon Helmi Mäkeläinen laulunsa kirjoitti, on virsikirjan merkinnän… 327 Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Körtti-isäntä Jeremias Piuholan (k. 7.9. 1937 Ylistarossa) nekrologissa Hengellisessä Kuukauslehdessä on seuraava teksti: "Siellä halvat vastaan otetaan, ne… 167 Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin. Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Löytyisikö virttä 78 "Vieraalla maalla kaukana" englannin kielisenä ? 386 Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.   https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
Mitä on "johdantaan joutuminen"? 622 "Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan tilanteeseen...
Mikä laulu tämä on? Raskas on kulkuni naisella tiellä... 479 Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Virren 548 3:n säkeistön sanat ja lastenloru 2120 Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin. Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä. Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt, mutta...
Kuinka rukous "levolle lasken luojani" menee ruotsiksi? 3351 Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet saattavat...
Olen yrittänyt etsiä John Bunyanin virren To Be a Pilgrim mahdollista suomennosta. Onkohan sellaista lainkaan olemassa? Suurkiitos jo etukäteen! 512 Virren To be a pilgrim teksti oli alun perin yksi Bunyanin Kristityn vaelluksen toiseen osaan sisältyvistä runoista, joten se löytyy suomennettuna kaikista kirjan jälkimmäisen osan suomenkielisistä käännöksistä. Kristityn vaelluksen ensimmäinen osa on suomennettu kaikkiaan seitsemän kertaa, toinen osa viidesti. Ensimmäinen kirjan suomentaja oli Johan Jacob Malmberg. Hänen saksalaiseen käännökseen perustuvat suomennoksensa ilmestyivät vuosina 1809 (1. osa) ja 1834 (2. osa). Vuonna 1880 ilmestyivät molemmat kirjat B. Laguksen ruotsista suomentamina. Ensimmäinen suoraan englannista tehty Antti Mäkisen suomennos (1887) käsitti vain teoksen ensimmäisen osan; samoin oli laita 1903 julkaistun K. Suomalaisen käännöksen. Vuonna 1902 ilmestyivät...
M. Prätoriuksen Joululaulu alkaa suomenkielisiltä sanoiltaan: "On ruusu puhjennunna meill' Jessen kannosta, jo ammoin toivottuna Isien ajoista". Kenen tämä… 1080 "Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa. Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen. Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti...