virret

Tilaa aihepiirin virret RSS-syöte
80 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Virsi 388 59 Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388."Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.Sama sävelmä: 471 | 816Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatusVirren tarina388 Jeesus, johdataJesu, geh voranHerrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on...
Virsi 7 sanat kirjassa vuodelta 1938 81 Virren Valmistu, Herran kansa sanat löydät tältä sivulta: https://virsikirja.fi/virsi-7-valmistu-herran-kansa/ LähdeWikipedia: Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_evankelis-luterilaisen_ki…
Löytyisikö sanoja virteen Mä (ma) etsin kauan päästäksein, myrskyn alta suojahan. 66 Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ  
Lintujen huolettomuudella - sanoin alkava runon tapainen. Voi olla myös rukous. 95 Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Kuka on laatinut “Punavirren” uudemmat suomenkieliset sanat? Vuoden 1886 virsikirjassa on alunperin ruotsalainen, Elias Lönnrotin suomentama virsi 381 (… 128 Kirkolliskokous asetti vuonna 1928 komitean laatimaan uutta virsikirjaa. Sitä ennen oli jo julkaistu virsikirjan lisävihkoehdotus, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Virsikirjakomitean varsinaisiksi jäseniksi kirkolliskokous valitsi "teologiankandidaatti Ilmari Salosen (Salomiehen), pastori K. V. Tammisen, maisteri Armas Maasalon, professori Kaarle Krohnin ja tohtori Auk. Oravalan sekä varajäseniksi tuomiokapitulinasessori K. R. Kareksen, tohtori Martti Helan, kirkkoherra A. V. Tapanisen, rovasti Kustaa Hallion ja rovasti Matti Merivirran". Ensimmäisessä istunnossaan komitea valitsi puheenjohtajakseen Aukusti Oravalan ja päätti kutsua vakinaiseksi asiantuntijajäseneksi pastori, filosofianmaisteri Lauri Pohjanpään, joka on kirjoittanut komitean...
Laulettilnko kouluissa suvivirsi kevätJujlassa 1800' luvun loppupuolella? 301 Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa 1800-luvun lopulta alkaen, mutta yleisemmin kuitenkin 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopulla kansakoulu yhdessä rippikoulun kanssa teki suvivirrestä koko kansan tunteman kesälaulun, ja virsi alettiin mieltää keväisenä ja toiveikkaana lauluna, joka sopi moniin tilanteisiin. Kansakoulu oli kristillinen instituutio siitä huolimatta, että se oli kunnan vastuulla, ja siksi oli myös luontevaa, että se pyrki opettamaan virsiä koululaisille. Lisää tietoa Suvivirren historiasta:Helsingin seurakunnat: Suvivirren kolme vuosisataaYle: Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa 
Miten on suomennettu Ruotsin kirkon virsikirjan virren 340 'Jumala usein pimeään' säe, joka englanniksi kuuluu "A Mysterious Way, His Wonders to Perform"… 164 Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Missä hengellisessä laulu tai virsikirjasta löytyvät nämä sanat. Siteistämme synneistämme kaikin siis nyt nouskaamme maailmalta saatanalta voitot saaliit… 103 Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on  Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html. Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l…. Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Onko virsi ”Soi kunniaksi Luojan” käännetty englannin kielelle? 279 Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”. Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi. Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Virren ja hymnin ero? Lakkaako kirkon virsikirjaan sisältyvä virsi olemasta "virsi", jos se kirkollisessa tilaisuudessa esitetään instrumentein, laulamatta?… 382 Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa...
Horatius Spaffordin laulun It ISS well with My Soul. Alkaa muistaakseni sanoilla When peace like a eiver Atte ded My way 286 Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista. Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Onko norjalaisen H. A. Brorsonin virttä ”Jeg ser deg, o Guds Lam, å stå” suomennettu? 138 Hei, Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen. Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan) Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi) Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Haluaisin löytää alkuperäisen suomalaisen ja saksalaisen julkaisun, jossa on virsi "Mä koiran raaato raihnainen". Nimi on myös julkaistu muodossa "Mä korpin… 205 Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot. Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite. Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm...
Onko virsikirjassa sellaista virttä, jossa mainitaan perhoset? 169 Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto). "Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521) "Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904) Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi  Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
Viikonloppuna olimme hautajaisissa ja myöhemmin puntaroimme ystävien kanssa että mikä mahtaa olla "monimutkaisin" virsi? Miten tyypillisesti musiikin… 275 Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”. Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Mitkä ovat 1886 virsikirjan virren 294 sanat? Kiitos vastauksesta! 176 Suomalaisen Virsikirjan sisällysluettelo sekä virsien sanat ja nuotit löytyvät täältä. Virsi 294 on "Ain' tahtoon Herran Jumalan".
Mistähän saisin Lina Sandellin laulun Joka aamu on armo uus -sanat, jotka julkaisiin Harpunsäveliä-laulukirjan 1917-painoksessa (alkuperäisen suomennoksen?)? 200 Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Minna Canthin näytelmässä "Kovan onnen lapsia" Silja laulaa näin: "ois makia maailma jää. Mun sielun päänänsä Täält’ pyrkii ylös vielä. Kanss’ mielen etsii… 204 Canthin näytelmässään siteeraaman virren voi kokonaisuudessaan lukea esimerkiksi 1800-luvulla käytössä olleesta Suomalaisesta wirsi- ja ewankeliumikirjasta, jossa se on virsi numero 274. Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, sühen sopiwain kappalten kanssa ... - Google-kirjat
Mikä kappale (virsi?) soi 19.9. Ylen 20.30 uutislähetyksen lopussa kuningatar Elisabetin hautajaisista kertovan koosteen aikana ? 395 Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä. - The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi. - The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton - Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi) Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla. Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
Onkohan englantilaista virttä "Guide Me O Thou Great Redeemer" suomennettu? 166 Suomenkielinen versio on nimeltään "Kansasi on vaeltava". Suomenkielisen version ovat sanoittaneet Pekka Turunen ja Niilo Rauhala. Laulu sisältyy nuottiin "Messulauluja" (Kirjapaja, 1997) ja  "Ruotsin kirkon virsikirjaan" (Verbum, [2003]). Laulun on säveltänyt John Hughes. "Messulauluja"-nuotin mukaan alkuperäinen sanoittaja on W. Williams (eli William Williams).