| Jossain 60- tai 70-luvun laulissa oli seuraavantapaisia sanoja: ...miks silmäsi noin palaa jos et mitään aiokaan.....jos tyhjää aiot vaan.... Mikähän oli… |
255 |
|
|
|
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Koskaan rakkaus kuole ei, nuotit |
405 |
|
|
|
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385 |
| Tiedustelisin kenen sanat on laulussa Laulu valonkantajalle. ja jos on Kyösti Mäkimattilan niin löytyykö myös kirjana? |
422 |
|
|
|
Laulu Valonkantajille on Kyösti Mäkimattilan sanoittama ja löytyy albumilta Olet maailmassa ainut (2018). Laulujen sanat ovat levyn tekstilipukkeessa. Nuottikirjana albumia tai sen kappaleita ei ole saatavilla. Levy on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Mäkimattila on julkaissut v. 2019 runokirjan Valoina toisillemme. Sen sisällöstä ei löydy tietoja, eikä kirjaa ole Vaasan kaupunginkirjastosta. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi. |
| Mahtaako jostain löytyä nuottia Laila Kinnusen esittämään kehtolauluun? |
399 |
|
|
|
Laila Kinnusen esittämän ”Kehtolaulun” ovat Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan säveltäneet Sammy Fain ja Jerry Seelen, tosin yhden viitteen mukaan kysymyksessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäinen nimi on ”Hush-a-bye”, ja laulu on tullut tunnetuksi Michael Curtizin ohjaamasta elokuvasta ”The jazz singer” (1952). Joskus siitä näkyy käytettävän myös nimeä ”Lu lulla lu”. Laulun melodia perustuu otteeseen ranskalaisen säveltäjän Ambroise Thomas’n oopperan ”Raymond, ou Le secret de la reine” alkusoitosta.
Laila Kinnusen esittämän suomenkielisen version nimi on ”Kehtolaulu” ja se alkaa: ”Kuuletko laulun lapsonen”. Tämän sanoituksen on tehnyt Jyrki Lindström. Näillä alkusanoilla en löytänyt laulusta nuottia, mutta... |
| Millähän vuosikymmenellä on julkaistu Usko Kempin laulu Meidän Lappimme? |
189 |
|
|
|
Varhaisimmat löytämäni julkaisut ovat 1970-luvulta: äänite (LP- ja C-kasetti) "Laulujeni Lappi" vuodelta 1973 (Finnlevy, esittäjänä Mieskvartetti) ja nuotti "Laulujeni Lappi" vuodelta 1976 (Musiikki Fazer FM05883-4). Laulu "Meidän Lappimme" sisältyy näihin julkaisuihin.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Nuotteja Satu Pentikäinen/Kevät ja syys lauluun? |
857 |
|
|
|
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Löytyykö nuotteja Anja Niskasen lauluun Kaipuu "Jos tahdot niin sä käy vain pois En sua saa mä pidättää Nuo siteet joita solmittiin ...." |
279 |
|
|
|
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella... |
| Päässä pyörii sävel, mutta sanoista ei löydy tarkkuutta. Eikä kappaleelle löydy nimeä, eikä esittäjääkään. Ääni voisi olla M. A. Nummisen tai vastaavan… |
502 |
|
|
|
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Mikä laulu ja sanat ja kuka lauloi? ...tuo tietäjä saapui..ja kuin ... Tarina kotkasta tummasta..jne Olisiko laulaja ollut Ritva Mustonen/Laurila, en tiedä… |
352 |
|
|
|
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
|
| Kuka on tehnyt suomenkielisen tekstin lauluun Hit the road Jack? Laulun suomalainen versio alkaa sanoilla "Painu pois Jack, sä tänne et tulla saa, et saa..."… |
1330 |
|
|
|
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
|
| Löytyykö Anneli Saariston esittämä Viimeinen känni, nuotit jostain laulukirjasta tms? |
508 |
|
|
|
Anneli Saariston esittämään ”Viimeinen känni” -tangoon ei löydy suomenkielistä nuottia. Tangon on säveltänyt Aníbal Troilo ja suomenkielisen sanoituksen ovat tehneet Harri Saksala ja S. Sovijärvi. Se alkaa: “On sielun murhe mulla salainen”. Tangon alkuperäisellä nimellä ”La última curda” löytyy Finna-hakupalvelusta vain nuotti "Buenos Aires tangos", jossa on tästä tangosta sovitus yhtyeelle, johon kuuluu piano, kaksi viulua, basso/bassokitara ja kaksi bandoneonia. Finna-hakupalvelu on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen hakupalvelu.
Verkosta löytyy useita erilaisia nuotinnoksia. Voit hakea esim. näin:
”ultima curda” (score OR ”sheet music” OR pdf)
Tässä pari esimerkkiä nuotinnoksista:
https://musescore.com/pianotango/... |
| Löytyykö teiltä nuotti kappaleeseen: Ei rakkaus yötä pelkää / Kirka? |
552 |
|
|
|
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190 |
| Kolmanovski: Ulkona pimenee. Tuttu kappale, mutta millä nimellä suomeksi? |
193 |
|
|
|
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Mihin perustuu juha vainion kappale reterikki ja rontti onko ihan tosi tapahtumiin |
1006 |
|
|
|
Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti... |
| Onko saatavissa sanat Topi Honkosen kappaleeseen "Seitsemänkymppisen humppa"? Sanat alkavat: Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen, niin kokea sain… |
2919 |
|
|
|
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta. |
| Onko tietoa kuka soittaa Saksofonia Paula Koivuniemen Kun Kuuntelen Tomppaa Biisissä ? |
699 |
|
|
|
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013). |
| Löytyykö Marita Taavitsaisen esittämälle kappaleelle Tuulen morsian nuottia? |
171 |
|
|
|
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Mistä löytyisi sanat kappaleeseen Kultahäät / Tapio Rautavaara? |
498 |
|
|
|
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
|
| Kuka on säveltänyt ja sanoittanut Janne Tulkin laulaman kappaleen ”Sinisen taivaan sateenkaari” ? |
1833 |
|
|
|
Janne Tulkin esittämän kappaleen Sinisen taivaan sateenkaari (Love shine a light) on säveltänyt Dario Tinozetti. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on tehnyt Jari Holm.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
. |
| Miltä levyltä löytää Reijo Taipaleen Tämä päivä on meidän -kappaleen? |
254 |
|
|
|
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta