| Onko vain päätä esittävälle veistokselle jokin nimi. Torso on ymmärtääkseni ylävartalo josta saattaa puuttua kädet ja jopa pää. |
88 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään! |
| Oulun Plaanaojaan on pystytetty v. 1965 metalliset patsaat lentoon lähtevistä linnuista (Siivet). |
37 |
|
|
|
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin eri... |
| Helsingin tuomiokirkon esittelytekstissä sanotaan, että Lutherin, Agricolan ja Melanchthonin patsaat ovat pienempiä kuin niille varattu tila edellyttäisi,… |
58 |
|
|
|
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan... |
| Kuka on veistänyt Keisarinnankiven Helsingin satamassa lähellä Kauppatoria? |
128 |
|
|
|
Helsingin taidemuseo (HAM) kertoo Keisarinnankiven olevan Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Se on myös Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka paljastettiin Nikolain päivänä 18.12.1835. Kivi pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi.
https://www.hamhelsinki.fi/veistos/keisarinnankivi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinnankivi |
| Kenen tekemä patsas leijaa lennättävä nainen on Helsingissä Ilmalan kalliolla ? |
110 |
|
|
|
Kyseessä on Kari Juvan teos Ilmatar (1983).
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/ilmatar-kari-juva/ |
| Montako Wäinö Aaltosen patsasta on Aleksanterinkadun Nordeassa Helsingissä eli entisessä Kansallus-Osake-Pankin pankkisalissa? |
179 |
|
|
|
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011) |
| Milloin rodinin Kööpenhaminassa oleva Ajattelija patsas valmistui? |
259 |
|
|
|
Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures |
| Miksi Mount Rushmore -vuoressa on juuri näiden Yhdysvaltain presidenttien kasvot? George Washington, Thomas Jeffersson, Theodore Roosevelt ja Abraham Lincoln. |
357 |
|
|
|
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien valtaa ja suuryritysten... |
| Kuka on tehnyt Kenttätien kerrostalojen Reliefit Oulussa. |
191 |
|
|
|
Oulun Kenttätiellä sijaitsevien talojen ulkoseinissä olevat reliefit on tehnyt kuvanveistäjä Jorma Parkkari.
Lähde: RY Rakennettu ympäristö: Ainutlaatuinen kiinteistötaideilmiö Oulussa |
| Kenen tekemä ja minkä niminen on Turussa Ursininkatu 5:n seinällä oleva patsas? |
363 |
|
|
|
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
|
| Helsingin päärautatieaseman Kaivokadun puoleisen sisäänkäynnin molemmin puolin seisovat Emil Wikströmin Hangon punaisesta graniitista veistämät komeat… |
320 |
|
|
|
Lyhdyt ovat olleet rakennuksen valmistumisesta saakka paikoillaan. Ne näkyvät osana jo piirustussuunnitelmia ennen rakennuksen tekemistä. Vuonna 2013 niihin uusittiin valotekniikka, jolloin myös lyhdyistä tehtiin kopio ja vanhat annettiin museoomme. Alla olevassa blogitekstissä on kerrottu asiasta. Kokoelmissamme säilytämme kolmea alkuperäistä ja yhden sijaintipaikka on Visavuoren museo johon lahjoitimme sen. Visavuori on Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee.
https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/
Vastaus saatiin Suomen Rautatiemuseosta. |
| Montako Olavi Lanun tekemää veistosta löytyy Lahdesta? Missä ne sijaitsevat? |
258 |
|
|
|
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
|
| Minulla on pronssiveistos, jossa on nimikirjaimet KL ja vuosiluku - 74. Kiinnostaisi tietää veistoksen tekijä, mutta en itse ole saanut sitä selvitettyä… |
502 |
|
|
|
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/ |
| Kuka taiteilija on tehnyt Helsingin vanhassa kirkkopuistossa sijaisevan ison harmahtavan hevosaiheisen muistomerkin? |
277 |
|
|
|
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258 |
| Suomi 100 liityen tähän aiheeseen Marja Kanerva suomesta teki veistoksen Tukholmaan viime elokuussa VUOSI LUVUT kaksi maata yksi tulevaisuus . … |
580 |
|
|
|
Alkuperäisten kaavailujen mukaan Langen teoksen vihkiäisiä olisi vietetty tänä vuonna. Suunniteltua sijoituspaikkaa ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa jalankulku- ja oleskelualueeksi, ja näillä näkymin aukion veistoksineen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2019 loppuun mennessä.
https://suomifinland100.fi/project/kaksi-maata-yksi-tulevaisuus/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/erottajan-aukiosta-tulee-jalankulku-ja-oleskelualue/ |
| Tukholmaan 8-18.2017 paljastettiin suomalainen Marja Kanervon veistos Vuosi Luvvut Joka liittyy yhteiseen historiaamme suomen kans. -1252 ,-1362 ,- 1648 ,… |
569 |
|
|
|
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin... |
| Olen ollut niin tyytyväinen vastauksiinne, että rohkenen jatkaa kyselyä. Löytyyköhän Turusta näyttelyä tms, jossa olisi kuvia/piirroksia yms eläimistä?? Kiitos… |
844 |
|
|
|
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää... |
| Hyvä kirjastonhoitaja, Onko Hämeessä mahdollista vierailla Uno Cygnaeuksen elämää selvittävässä museossa? |
1201 |
|
|
|
Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html
Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5,
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto…
Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto…
Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen... |
| Kenen tekemä on Hietaniemen hautausmaalla Tove Janssonin hautakiven päällä oleva pieni patsas, joka esittää leikkivää lasta? |
3417 |
|
|
|
Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perheen sukuhautaan veljensä ja vanhempiensa viereen. Hautaa koristaa Tove Janssonin isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin (1886 – 1858) 1930-luvulla tekemä veistos, maapallon päällä istuva pieni poika.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tove_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Jansson
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa
Viro: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. (Otava 2001)
Seppovaara: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmailla. (Otava 2002)
|
| Etsin suomenkielistä nimeä eräälle Auguste Rodinin veistokselle. Se esittää mies- ja naishahmoa ja sen nimi on ranskaksi L'idole éternelle. En ole löytänyt… |
708 |
|
|
|
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
|
Kysy kirjastonhoitajalta
