| Kuka on kirjoittanut seuraavan värssyn? Ja illalla enkeli tarttui hänen hauraaseen käteensä ja sanoi, tule, minä vien sinut kotiin. |
74 |
|
|
|
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kenen runo ja mistä teoksesta tämä on: Eivät katoa he, jotka sydämissämme elävät. Halki varjojen, unien, vuosien he hiljaa säilyvät meissä. |
91 |
|
|
|
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä? |
| Mistä runosta on säe Viimeinen päivä elokuun, Istun alla humajavan puun |
26 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kenen runo/runon osa alkaa näin: Sieluni on jo vanha, se on elänyt monessa ajassa. Se on tuntenut sodan ja köyhyyden ja viestit uusien aikojen. |
67 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runon pätkää tai värssyä. Kuolinilmoituksissa julkaistut värssyt ovat monesti jonkun omaisen itsensä kirjoittamia. Värssyjä lainataan monesti aiemmista lehdessä julkaistuista kuolinilmoituksista, joten alkuperäinen tekijää tai kirjallista lähdettä voi olla hankala selvittää.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai värssyn. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Onko tämä Hellaakosken runo? Jos on,… |
140 |
|
|
|
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus |
| Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut runon, mikä menee näin, "On hiljaisuus ja rajaton suru. Mutta myös loppumaton rakkaus ja kiitollisuus. Vaikka olet nyt… |
149 |
|
|
|
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä. |
| Kenen teksti? Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä… |
455 |
|
|
|
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme." |
| Moikka. Mammani lausui joskus runoa ystävyydestä, josta muistan: Ystäviä ollaan, ystävinä pysytään. Enempää en muista, mutta runossa oli ainakin yksi… |
186 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.Ystävinä sinne mennäänmissä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista... |
| Kuka on kirjoittanut tämän muistovärssyn, jota hautaustoimistot tarjoavat: "Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja… |
480 |
|
|
|
Tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on kaiketikin anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä. |
| Kenen runo: Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle. Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle. Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää… |
673 |
|
|
|
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Kenen runo ja onko tästä suomennosta Was bleibt Ein Mensch, der uns verlässt, Ist wie eine Sonne, die versinkt. Aber etwas von ihrem Licht bleibt Immer in… |
116 |
|
|
|
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän. |
| Sinä lähdit, et kertonut minne. Tähdeksikö adetuit vai tuulenako kuiskast puissa? Vai olitko se häikäsevä aalto jonka rannalla näin? Vaan kun kuuntelen tarkoin… |
462 |
|
|
|
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä. |
| Kenen sanat tai mistä runosta tai runoista: Silloin kun aurinko kirkkain ois, voi pilvet sen pimentää. Silloin kun elämä kaunein ois, voi kuolema yllättää… |
341 |
|
|
|
"Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt.
20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Mummo vainaa vielä pahasti dementoituneena suolsi vanhaa runoa, jota olen koittanut löytää tuloksettomasti. Pystyttekö selvittämään kenen runo menee näin tai… |
771 |
|
|
|
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä kuolinilmoitukset... |
| Tietääkö kukaan mistä J.L.Runebergin runosta tai jostakin koosteesta on runo: " Onhan se selvää vaan, että me vanhetaan. Se hilpeää on eikä suru suunnaton,… |
561 |
|
|
|
Lähettämästänne runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Asiaa on selvitelty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei kyseessä Runebergin teksti, vaikka netissä monissa yhteyksissä niin mainitaankin. Tekstin alkuperää ei ole pysytty selvittämään.
Voitte lukea aiemmat vastaukset alla olevista linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_… |
| Etsin Tommy Tabermannin kirjoittamaa kirjaa jossa on muistovärssyjä. |
316 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus
Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.
Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna Kansikuva: Antikvaari |
| Etsin kaunista runoa kuolleelle äidille. |
3004 |
|
|
|
Otan osaa suruun.
Muistorunoa tai muistovärssyä voi etsiä esim. kirjoista. Helmet tarkennettu haku ja hakusanoiksi runot ja suru ja kaipaus. Hakutulos
Myös netistä löytyy paljon muistorunoja hakusanalla muistovärssyt. esim. Kotilieden kooste tai Värssyt.fi
Itse löysin taannoin Eeva Kilven kauniin runon isoäideistä.
Kun mummot kuolevat,
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja ne humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. http://netti.nic.fi/~riti11/suruvarssyja.htm
|
| Mitkä ovat suosituimpia muistopuheita, lainauksia kirjoista tai runoja? |
2182 |
|
|
|
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND... |
| Kenen kirjoittama on värssy, jota näkee käytettävän kuolin-ilmoituksissa; se alkaa näin: Tule unessa luokseni silloin, kun kaipuu on lohduton |
664 |
|
|
|
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Etsin lyriikkaa, joka toistuu hyvin usein kuolinilmoituksissa väitteellä, että teksti on Aki Sirkesalon. Värssy alkaa "Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli… |
4550 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon.
Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään.
http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle.
Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.” löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei vaikkapa jollain palvelun... |
Kysy kirjastonhoitajalta