| Millainen on kauniaisten kunnan vaakuna? |
1447 |
|
|
|
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
|
| En kertakaikkiaan löydä internetistä Suomen kuntien vaakunoiden selityksiä. Tarvitsen välttämättä ja pikaisesti Pattijoen kunnan vaakunan virallisen… |
933 |
|
|
|
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
|
| Miltä sivuilta löytyy Kymenlaakson vaakuna? Ei Kymenlaakson liiton vaakunaa. |
1154 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.student.oulu.fi/~oraivio/lippulait_4.html#4e löytyy Manner-Suomen uusien maakuntien, myös Kymenlaakson, vaakunat.
|
| Komunalvåpen i Villmannstrand. |
974 |
|
|
|
Hoppas jag förstod rätt: Du söker Villmanstrands stads vapen. Du kan gå in på webben och till adress http://www.ekarjala.fi/EK%20kunnat%20htm.htm
Lappeenranta = Villmanstrand (på vapnet är en vild man med en stor
klubba avbildad).
Om Du dessutom vill ha allmän information om staden, klicka i så fall på vapnet och Du kommer in på V:strands stads hemsida; där finns information på flera språk, bl.a. på svenska.
|
| Hyvät kirjastotädit/-sedät, tarvitsen tietoa Carl Olof Cronstedtin (1756-1820) suvun vaakunasta ja siihen liittyvästä "salaperäisestä" tarinasta. Löysin… |
1281 |
|
|
|
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
|
| Mistä löytyisi kuva (mieluummin värikuva) Ruotsin ritarihuoneeseen merkityn nyttemmin sammuneen aatelissuvun Segebade von Krummenhagen vaakunasta. |
3045 |
|
|
|
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:... |
| Hattelmalan vanhan kirkon sakastin puoleisessa seinässä on jonkinlainen reliefi, jota olen usein käynyt ihailemassa. En ole kuitenkaan saanut minkäänlaista… |
1123 |
|
|
|
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
|
Kysy kirjastonhoitajalta