uutiset

Tilaa aihepiirin uutiset RSS-syöte
35 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi YLE aloitti joulupäivän tv-uusitlähetykset 1990? 103 1990 oli suurten muutosten vuosi Ylen tv-uutistarjonnasssa. Yhtiön vuosikertomuksen mukaan 15.1.1990 toteutettiin "suurin uutiskaavion uudistus sitten 1960-luvun". Ensimmäinen suuri muutos oli uutisten rinnakkaislähettämisen lopettaminen eli Ylen pääuutislähetyksen jääminen vain TV1:ssä lähetettäväksi – vuodesta 1965 tähän saakka pääuutislähetys oli tullut Suomessa molemmilta televisiokanavilta samaan aikaan. Uudistuksen myötä uutistarjonnan määrää lisättiin uusilla lähetyksillä ja lähetysaikamuutoksin tehtiin siitä aikaisempaa kattavampaa. Syksyllä 1988 alkaneet arki-iltojen myöhäislähetykset muutettiin jokapäiväisiksi.Mullistuksen taustalla oli valmistautuminen muutaman vuoden päässä häämöttävään kanavakilpailuun. Yle ja MTV olivat...
Terve Miten vähentäisin uutisten lukemista, varsinkin netissä luettavien. Jostain tulee vain tälläinen lukeminen. Olen koettanut, vähän olen saanut aikaan… 96 Korona-aikaan alettiin puhua niin sanotusta tuomiopäivän selailusta eli doomscrollingista, mikä tarkoittaa jatkuvaa uutisvirran selailua. Tässä yhteydessä tarkoitetaan yleensä negatiivisten uutisten (esim. sotauutisten) selailua. Joskus uutisvirtaan jää kuitenkin yleisesti koukkuun, eikä seuraa mitään tietyntyyppisiä uutisia. Mikäli selauksen tahtoo lopettaa, täytyy päättää, että katsoo uutiset esimerkiksi kaksi kertaa päivässä. Toinen vaihtoehto on päättää rajattu aika, jonka käyttää päivässä uutisten lukemiseen. Sitä voi kontrolloida esimerkiksi laittamalla puhelimen sovelluksiin aikarajoituksia käytölle.  Lähteet ja lisätietoa YLE 5.3.2023 Uppoudutko someen tuntikausiksi? Vähennä ruudun ääressä käyttämääsi aikaa kolmella vinkillä ...
Yle TV1:n pääuutislähetykset ovat kello 18.00 ja 20.30. Viron vastaavat ETV1:n Aktuaalne kamera -uutiset tulevat kello 18.30 ja 21.00. Onko puolen tunnin ero… 160 Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992. Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa...
Montako kertaa päivässä (minä kellonaikoina) Suomen Yleisradio lähetti suomenkielisiä radiouutisia pääkanavallaan 1960-luvun alussa? 142 Vuoden 1961 alussa Yleisohjelmassa uutisia kuultiin seuraavasti: Arkisin: 6.30 Varhaisuutiset 8.00 Varhaisuutisten uusintalähetys ja sää 12.30 Sää ja päiväuutiset 16.55 Iltapäiväuutiset 19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili 22.00 Sää, myöhäisuutiset ja ajankohtainen studio Sunnuntaisin: 8.30 Aamu-uutiset ja sää 12.30 Sää ja päiväuutiset 19.00 Sää, iltauutiset ja päivän peili 22.00 Sää, myöhäisuutiset ja urheiluradio Iltapäiväuutisten lähetysaikaa varhennettiin viidellä minuutilla vielä vuoden 1961 aikana, ja vuonna 1963 Varhaisuutisia alettiin lähettää jo kuudelta. Muuten näitä lähetysaikoja noudatettiin koko 60-luvun alkupuoli. Lähde: Radiokuuntelija : radio- ja tv-lehti Radiokuuntelija-tv
Tv-uutisissa ulkomaan kirjeenvaihtajat esiintyvät aina ulkotiloissa - säässä kuin säässä. Mistä tämä johtuu? Eikö olisi mukavampi toimittaa juttua vaikkapa… 228 Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin." Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät...
Onko ihan "poliittisesti korrektia" käyttää sanaa JENKKI kun Yhdysvaltojen armeijan henkilökuntaa tulee harjoituksiin Suomen armeijan kanssa? 370 Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa. Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”."  Kielikello.fi Jenkki on siis arkityylinen, muttei loukkaava. Amerikkalinen olisi varmasti...
Turun liikenneonnettomuudet 1970-luku 170 Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi Kansalliskirjasto.fi    
Hiljattain TV:ssä tuli jossain uutis- tai ajankohtaisohjelmassa juttu kansallisarkistojen (?) paperisten asiakirjojen digitoinnista. Haastateltiin jotain… 165 Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.  Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä: https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true Aiheesta voi myös lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Mikä on nimeltään 10 jaksoa sisältävä uusi sarja, jossa käsitellään suuria uutisaiheita? Yksi aiheista on tapaninpäivän tsunami ja yksi syyskuun 11. päivän… 138 Missä olit, kun? on kymmenosainen ohjelmasarja lähihistorian merkittävimmistä, dramaattisimmista ja kiinnostavimmista uutistapahtumista. Jokaisessa sarjan jaksossa keskitytään yhteen uutistapahtumaan MTV:n uutislähetysten sekä aikalaiskokemusten kautta. Missä olit, kun..? - Katso ilmaiseksi mtv-palvelussa
Muistan erikoisen uutisen 25-30 vuoden takaa,joka koski Helsingin Vesilaitosta. 149 Yritin löytää uutista Helsingin sanomien arkistoista. Valitettavasti tuollaista tapausta ei löytynyt. Putkirikkoja ja vedenjakelun keskeytyksiä kyllä, mutta syy oli niissä aina selvillä. Yleisin syy oli joko rakentamisen, roudan tai putkien hapertumisen aiheuttama putkirikko.Helsingin Sanomien aikakone Helsingin vesilaitoskin on muuttunut ensin Helsingin vedeksi ja sitten HSY vesi- nimiseksi liikelaitokseksi. Epäilen, ettei heillä ole arkistotietoja tallella parinkymmenen vuoden takaa. Mahtaisiko joku Helsingin kaupunginmuseossa tietää tai löytää paremmin uutisten lähteille? kaupunginmuseo@hel.fi  
Suomen tv:stä tulee selkouutiset. Löytyykö maailmalta englanniksi (tai muunkielisiä) lähetettäviä selkouutisia? Kielenoppimisen kannalta kiinnostaisi? 462 Englanniksi löytyy esim. BBC Learning English - news, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/news-report ja samasta palvelusta 6 Minute English, jossa on lyhyitä keskusteluja ajankohtaisaiheista, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/6-minute-english News in Levels sisältää uutisia eri vaikeustasoilla, https://www.newsinlevels.com/level/level-1/. Palvelu on kaupallinen. Muilla kielillä löytyy Ylen ja SVT:n Nyheter på lätt svenska,  Yle, https://arenan.yle.fi/audio/1-50362086 Svt, https://www.svtplay.se/nyheter-pa-latt-svenska Nachrichten in einfacher Sprache, https://tvthek.orf.at/profile/Nachrichten-in-Einfacher-Sprache/13891048… Journal en francais facile, https://www.rfi.fr/fr/podcasts/journal-...
YLEn uutislähetyksissä haastateltavia joko teititellään tai sinutellaan. Millä perusteella jako suoritetaan? 254 Yleisradiosta vastattiin näin: "Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.  Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat). Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.  Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
Suomenkielen sana uutiset on johdettu uusi- sanasta kuten esimerkiksi englannin news, venäjän novosti ja ruotsin nyheterna. Mutta mistä sanasta on johdettu… 231 Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi. https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft http://journalistikon.de/nachricht/   Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
Lööppi tai etusivu kilogramman uudesta määritelmästä? 165 Luulen, ettei asia ole ainakaan Suomessa yltänyt etusivun uutiseksi tai lööpiksi, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta on uutisoitu useaan otteeseen. Esimerkiksi osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000005901613.html löytyvässä vuoden 2018 artikkelissa asiaa käsitellään laajasti. Kilogramman uuden määritelmän astuminen voimaan uutisoitiin lyhyemmin vuonna 2019 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112834.html löytyvässä artikkelissa. Tämän vastauksen puitteissa ei ole oikein mahdollista ryhtyä käymään systemaattisestyi läpi tuon ajankohdan suomalaisia tai ulkomaalaisia lehtiä.
Kuka päättää uutisissa (radio ja TV) uutisten järjestyksen? 273 Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.  Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1 Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880 Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y   Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy. Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle.  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460 hyvän uutisjutun...
Onko tutkittu, missä määrin suomalaiset käyttävät vain kotimaisia uutislähteitä, eli kuinka suuri/pieni osa suomalaisista (niistä suomalaisista, jotka… 162 Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa. https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…   Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina 2013 ja 2017. https...
Wikipediassa sanotaan artikkelissa "Uutisankkuri", että voidaan erottaa toisistaan uutistenlukijat, jotka varsinkin aiemmin vain lukivat toisten koostamia… 539 Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui. Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana. Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin ...
Miksi jos jossain sellaisessa maassa, missä bussiturmat ovat yleisiä, tapahtuu bussiturma, siitä kerrotaan koko maailmalle, mutta jos Suomessa tapahtuu… 324 Ei ole olemassa mitään mallia, jonka perusteella voisi tietää, mistä onnettomuuksista lehdet kirjoittavat, mistä eivät. Muille kuin ehkä paikalliselle lehdelle bussionnettomuus on yksi mahdollinen uutinen tuhansien joukossa. Siihen, tuleeko se ylipäätään välitetyksi jonkun uutispalvelun myötä laajemmalla, vaikuttaa turman mittaluokka ja mahdolliset erikoisolosuhteet. Valitettavasti näyttää hyvin keskeinen tekijä olevan kuolleiden lukumäärä. Uutisrunsauden keskellä tulee helposti sellainen illuusio, että kaikki julkaisevat "kaikki" uutiset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisessa lehdessä uutistoimitus karsii suurimman osan tarjolla olevista uutisista jollain perusteella. Lehti pyrkii valitsemaan uutisen, joiden se uskoo kiinnostavan...
Onko missään Saima Harmajan ääntä kuultavissa ? Lukiko joskus runojaan radiossa ? Onko hänestä filmimateriaalia ? SH-seurasta ei saa vastauksia, ainakaan… 233 Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa  Saima Harmajasta. Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.   Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.   Arkiston nimi:  Saima Harmajan arkisto  ; Määrä (hm): 0,51 Tietosisältö:  Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia. Hakemisto:  Pääkortisto ja arkistoluettelot. Käyttöehto:  Aineistossa ei ole käyttörajoituksia Käyttökopiot:  Suurin osa arkistosta on digitoitu.  ...
Onko tästä tapahtumasta kirjoitettu kirja tai johonkin kirjaan? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/31/purjeveneella-puna-armeijan-vangiksi-porkkalassa-1948 389 Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu. Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi. Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan) https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate… Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta. Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.