crofters

Tilaa aihepiirin crofters RSS-syöte
10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sukukirjassa mainitaan ihmisen kohdalla myös asuinpaikka eli kylä ja talon numero. Mitä se käytännössä tarkoittaa, esimerkkinä Kiihtelysvaarassa talo Palon 14?… 148 Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä? 755 Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa. Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
Torpparinvapautuslaki vuonna 1918. - Millaisella äänestystuloksella laki hyväksyttiin? 806 Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia. Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys). Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi: Sosialidemokraattinen puolue 92 Suomalainen puolue 32 Nuorsuomalainen puolue 24 Maalaisliitto 26 Kansanpuolue 5 Ruotsalainen kansanpuolue 21 Kevään...
Valtion kruununmetsätorpat, minkälaisia kirjoja, tutkimuksia, luetteloita,kertomuksia jne. on tehty ko. asian tiimoilta? Mistä päin Suomen kirjastoja tai… 804 Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset. Halla, Tuulikki: Kovero (2002) Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008) Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa) Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa) Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina. Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-...
Haluaisin lukea toppareiden elämästä Hartolassa. Mistähän löytyisi julkaisuja? 1875 Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus. Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista: http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_… Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista. Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa). Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...
Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan… 4866 25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta: - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995) - Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912) - Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927) - Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Etsin kirjallisuutta (tai muita lähteitä), jotka kertovat torpista, kruunnuntorpista ja mäkituvista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä… 2642 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset: - Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005 - Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961) - Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970) - Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia. Helsinki : Suomalaisen...
Torppariaikaan liittyy käsite PÄIVÄTYÖKAPULAT. Mitä ne olivat ja mihin sekä kuinka niitä käytettiin? Onko niistä kuvia tai piirroksia? 1091 Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Linnan teoksen Täällä Pohjantähden alla ensimmäisessä osassa pappilan väki päättää palkita Koskelan Jussin "maanviljelysseuran raivaajamitalilla". Hieman… 2493 Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa. Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-...
Koskelan Jussin elämä torpparina? 1293 Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...