toinen maailmansota

Tilaa aihepiirin toinen maailmansota RSS-syöte
74 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minkä vuoksi sodan jälkeen Suomeen siirtymään joutuneista Karjalan asukkaista käytetään nimitystä siirtolaiset. Kysymyksessähän on kuitenkin selvä pakolaisuus,… 999 Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')? Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista. Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki. Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Olisin kysynyt että löytyykö Toisesta maailmansodasta kertovaa kirjaa, joka koskee Kurskin panssaritaistelua? 1443 Anders Frankson ja Niklas Zetterling ovat kirjoittaneet teoksen "Kurskin taistelu : historian suurin panssaritaistelu" (WSOY, 2003, suomentanut Matti Kinnunen). Englanniksi Kurskin taistelusta voi lukea Richard Holmesin teoksesta "Epic land battles" (Bounty Books, 2004). Aiheesta löytyy myös venäjänkielisiä teoksia: Valeri Zamulin: "Zasekretšennaja Kurskaja bitva : bneizvestnyje dokumenty" (Moskva, 2008) Vitali Gorbatš: "Aviatsija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2008) Vitali Gorbatš: "Nad Orgennoi Dugoi : Sovetskaja armija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2007) Aleksei Isajev: "Tankovyi udar : sovetskije tanki v bojah 1942-1943" Moskva, 2007) Ognennaja duga : Kurskaja bitva 5 julija - 23 avgusta 1943 g. (Moskva, 2003) Kaikki yllä mainitut teokset ovat...
Olen miettinyt, kuka laittoi Neuvostoliiton lipun Berliinin valtiopäivätalolle vuonna 1945? 1060 Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
Toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusvenemiehistöä rantautui Pohjois-Kanadaan lokakuussa 1943 Martin bayssa . Montako sotilasta rantautui ja miksi ja… 1670 Aihetta käsittelevää kirjallisuutta ei ulottuvilleni ole sattunut, nettisivuja Martin Baysta ovat mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Attacks_on_North_America_during_World_War_… http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_Station_Kurt http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstation_Kurt http://home.arcor.de/wkhn/html/wetterfunk.html http://uboat.net/ops/weather_stations.htm http://www.german-navy.de/kriegsmarine/articles/feature2.html http://www.uboat.net/boats/u537.htm http://www.geheimprojekte.org/UBoote/wetter.htm http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstationen_der_Wehrmacht_in_der_Arktis Operaation tavoitteena oli perustaa automaattinen asema säähavaintojen tekemistä varten. Niitä tarvittiin merisodan tehostamiseksi pohjoisella pallonpuoliskolla....
Tiedustelisin seuraavaa: Löytyykö mistään tietoa Helsingin naistenklinikan synnytyspuolen olosta vuosina 1939-1940 sotaa paossa Oriveden Opistolla? Itse olen… 3054 Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää. Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta. Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959 s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla. Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990 s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Hyvä kirjastonhoitaja , Etsin tietoa suomalaisten sotilaiden ja sairaanhoitajien Hitlerin Saksassa olleesta sairaalasta ja sen toiminnasta. Sairaala… 4347 Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943. Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita. Sen sijaan emme löytäneet...
Suomalainen naiskirjailija vieraili stipendin turvin Saksassa noin vuonna 1943, ja kirjoitti kokemuksistan kirjan, joka julkaistiin ehkä 1944-1946. Olen… 1546 Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi. Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Etsin romaaneja saksalaisista sotilaista Suomessa, saksalaisten miesten ja suomalaisten naisten suhteista sodan aikana ja saksalaisten sotilaiden lapsista. 1464 Ainakin seuraavat voisivat kiinnostaa: - Rautaristi / Elovaara, Klaus. Tampere : Salamajärvi, 2008 - Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005 - Uhrivalkeat : romaani Rovaniemen tuhosta ja valtauksesta / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Johnny Kniga, 2005 - Korpivaellus / Paasilinna, Mauri. Gummerus, 2005 - Viimeiseen patruunaan : romaani Tornion taisteluista 1944 / Jaatinen, Pekka. Helsinki : Like, 2004 - Kallehin on vapaus : sotaromaani / Kurvinen, Jorma. Helsingissä : Otava, 1998 - Kuilu : kertomus sodasta / Kurvinen, Jorma. Helsinki : Otava, 1995 - Tuhoon tuomittu partio : kertomus suomalais-saksalaisen kaukopartion huimista seikkailuista Petsamon / Aapa, Uula.Otava,...
Haen teoksia, joissa kuvataa suomalaisten ja itäkarjalaisten suhteita Itä-Karjalassa 1941-4. 879 Mahtaako tämä toisella tekijänimellä kirjoitettu listan ensimmäisen teoksen jatko-osa olla tuttu: Karvonen, Mikko: Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941-1942 / Mikko Karvonen alias Onttoni Miihkali ; toimittanut Eero Marttinen. Helsinki : Gummerus, 2007. Ehkä seuraavatkin kiinnostavat: - Vuorinen, Harry. Myrskyn silmässä : poliittisen vangin päiväkirja jatkosodan ajalta 1941-44 (kaukolainapyynnön voi jättää kirjastoon) - Salin, Veli. Sodan unohdetut ja vaietut / Veli Salin - Mikkola, Marja-Leena. Menetetty lapsuus : suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44
On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… 9233 Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää. Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
Mikä näistä on oikea termi toisen mailmansodan aikaisen Saksan armeijan täydennysarmeijalle: täydennysarmeija, reserviarmeija, kotiarmeija 1372 Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
8.11.1942 toisessa maailmansodassa amerikkalaisten ja brittiläisten maihinnousu Oraniin ja Algeriin Pohjois-Afrikkaan sekä vastassa olleiden ranskalaisten… 2048 Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000. Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
Matkustan Irlantiin ja Tipperaryìin, mistä on peräisin sanonta/ laulu "it s a long way to Tipperary". Kiitos 1575 On sanottu, että kaikille tuttu laulu It's a long way to Tipperary kertoo maailmansodassa sotivien sotilaiden kaipuusta kotiin. Alunperin kaipuun kohteen on sanottu olleen kuitenkin toinen - nimittäin Lontoolainen pubi nimeltä Tipperary. Ehkä ei ollut sopivaa, että miehet laulavat kaipuustaan tuopin ääreen, joten laulun sanat saivat vallitsevan muodon.
Löytyykö Imatralta kirjastoista Annelies Marie ``Anne`` Frankin päiväkirjaa? 1257 Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista: 99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita. Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank. Lisäksi tietoa internetistä: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)...
Etsin tietoa aiheesta "Japanin suhteet muihin liittoutuneisiin valtioihin (Allied powers) kuin yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana" 905 Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista. Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI… Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
N- liiton - sekä japanin asevoimien miesvahvuus 2 maailmansodassa. 2074 Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan. http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Etsin kaunokirjallista teosta, jonka aihepiiri on Hitlerin ajan Saksa saksalaisten siviili-ihmisten näkökulmasta. Ei siis rintamasotaa eikä varsinaisesti… 1075 Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Etsin kirjaa joka kertoo Hiroshiman atomipommista. Kirjassa on sodan kokeineiden ihmisten haastatteluja. Muistan erään naisen kertomuksen, miten hän oli ollut… 920 Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Oma ukkini on ollut poliittinen sotavanki ainakin jatkosodan aikana. Olisiko mitenkään mahdollista saada jotain kautta tietää, miten, missä, milloin, sekä… 1065 Aiheeseen tutustuminen kannattaisi varmaan aloittaa Jussi Nuortevan kirjoittamasta kirjasta 'Vangit - vankilat - sota : Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana' (sarjassa 'Suomen vankeihoidon historiaa, osa 4, ilm. v. 1987) ja sen lähde- ja kirjallisuusluettelossa mainituista arkistoista ja teoksista. Lisäyksenä mainitsisin vielä v. 1989 ilmestyneen kirjan 'Naisia turvasäilössä'
Monissa sodissa on käynyt niin, että jotkin joukot ovat joutuneet eristyksiin ja ovat jatkaneet sotaa epävirallisesti tai luulleet sodan jatkuvan varsinaisen… 1332 Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen. Nettisivuja aiheesta: http://www.wanpela.com/holdouts/ http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis vastanne kysyttyä...