tiet

Tilaa aihepiirin tiet RSS-syöte
27 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–27.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Selvittelen sukujeni (Kilpeläinen, Kovalainen) vaiheita ja elämää mm. entisen Säräisniemen kunnan alueella. Samalla olen kiinnostunut, miten tiestön… 1525 Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… . Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta. Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006. Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893. Internetin sivustoja vanhoista kartoista: http://www.vanhakartta.fi/historialliset-...
Mikä kukka? Lehdet muistuttavat sinivuokon lehtiä,kukka on kuin vuokoilla,mutta keltainen.Kasvikirjoista en löydä. Kukkii parhaillaan tien vierillä Helsingin… 3546 Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Mahtaako Hämeenlinnan alueella olla Q,X,Z tai Å-kirjaimella alkavia kadun- tai tiennimiä ? 2112 Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto: Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Miksi Lapissa (ainakin Rovaniemen alueella) tiennimet kirjoitetaan tienviittoihin kokonaan isoilla kirjaimilla? 1972 Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia. Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Miksi Helsinkiin johtavia teitä kuulee usein kutsuttavan "sisääntuloväyliksi", kun taas Turkuun johtavia kutsutaan "ulosmenoteiksi"? 673 Sisääntulo ja ulosmeno liittyvät aika paljon ajankohtaan, josta puhutaan. Usein aamulla kysymyksessä on sisääntulo ja illalla ulosmeno. Sitten on tietenkin poikkeuspäiviä, jolloin liikenteen pääsuunta on päinvastoin. Helposti voisi ajatella, että sisääntulosta puhutaan, kun itse asutaan alueella ja ulosmenosta, kun asutaan muualla. Siis nimittelyssä saattaa olla jotain alitajuista merkitystä. Nimitykset ovat vakiintumattomia. Sen sijaan väylä-sanalla yleensä tarkoitetaan kaksiajorataista tietä ja tie mielletään usein yksiajorataiseksi.
Ähtärin ja Jyväskylän välillä kulkevan valtatie 18:n varrella on risteys Kummitusluoman metsätielle. Mistä moinen tie on mahtanut saada nimensä? Eräiden… 4354 Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Etsin kirjaa josta löytyy mökkitien rakennusohjeita. Vuosia sitten luulen törmameeni sellaiseen, mutta lukuisista kirjastossa käymiset eivät auttaneet. 1645 Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003 Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004. Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden käsikirja. 2000. Metsätien kunnossapito. 2003. Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6… Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...