| Kirja Suomen kaukopartiotoiminnasta |
254 |
|
|
|
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-... |
| Suomen taisteluista toisessa maailmansodassa on tarjolla paljon maallikollekin sopivaa kirjallisuutta, jotka avaavat sodan eri osapuolten ratkaisuja sodan eri… |
409 |
|
|
|
Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi:
Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989)
Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2
Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003) |
| Huomasin hiljattain TVssä, liekö ollut uutisissa, maininnan kirjasta, joka on äskettäin julkaistu ja käsitteli sodanaikaista radiokuuntelua mm Sortavalassa… |
380 |
|
|
|
Voisiko kyse olla Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen tänä vuonna ilmestyneestä teoksesta Agenttikoulun naiset : lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (Tammi)?
Kirjasta on kerrottu lokakuun alussa ainakin MTV3:n uutisissa.
http://www.kirja.fi/kirja/matti-kosonen/agenttikoulun-naiset/9789513185…
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/agenttikoulun-lotat-kasitte…
|
| Oliko Suomessa vakoilijoita 1830-1890 ja jos oli, minka maan hyvaksi, Suomen lisaksi? |
1673 |
|
|
|
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin... |
| Haluaisin lukea sodan aikaisesta desantista Kirsi Nuortevasta. Hän oli kirjailija Hella Wuolijoen ystävä ja suojeluksessa. Molemmat ilmeisesti teloitettiin… |
1751 |
|
|
|
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala... |
Kysy kirjastonhoitajalta