| Mistä talitiainen on saanut nimensä ja miksi juuri tali? |
948 |
|
|
|
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa... |
| Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… |
360 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi. |
| Mistä hömötiaisen nimessä oleva hömö tulee? Tarkoittaako se jotain? |
976 |
|
|
|
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun... |
| Muistaisiko kukaan, miten meni mummoni minulle opettama lintu-runo, joka on minulta vuosien saatossa unohtunut. Muistan kohdat : Paleletko, miksi palelisin,… |
621 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
|
| Ruokintapaikalleni on ilmestynyt kummia tiaisia ne ovat kuin talitiaisia mutta niillä on hyvin vaaleankeltainen vatsa ja musta rintajuova puuttuu rakenteeltaan… |
518 |
|
|
|
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
|
| Mikä on /mitä tarkoittaa sana tiitinen ? |
2394 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja... |
Kysy kirjastonhoitajalta